Välillä hämmentää viime vuosina käynnissä ollut kasvuvauhti. Kun runsaat kymmenen vuotta sitten Turun yleiskaavatyössä asetettiin kasvutavoitteita, pidettiin niitä monien puheissa pöyristyttävän epärealistisina ja jopa suuruuden hulluina. Kuinka ollakaan vain jokunen vuosi myöhemmin havahduttiin tilanteeseen, että kaupungin kasvu oli jo todellisuudessa noussut epärealistisena pidetyn käyrän yläpuolelle. Tuli kiire päivittää yleiskaavan tavoitetta jo ennen kuin kaava oli edes alustavan kehityskuvavaiheen hyväksymiskierroksella.

Meneillään olevilla vuosikymmenillä Turussa vauhdikas kasvu on kohdistunut erityisesti keskustaa kiertävälle brownfield-alueiden kehälle. Rautatielinjan liepeille syntynyt teollinen alue uudistuu ja entiset telakka-, tuotanto-, varasto-, jätevedenpuhdistamo- ja vankila-alueet muuntuvat kasvua mahdollistaviksi uudenlaisiksi kiinnostaviksi kaupunkiympäristöiksi. Uudistuvan alueen ytimessä ovat myös laajat vajaakäyttöisiksi jääneet ratapihan reuna-alueet, jonne on nousemassa kokonaan uusi kaupunginosa. Alueen näkyvimpinä valmiina osina ovat Logomon tapahtuma- ja luovien alojen keskus sekä Fabriikin asuntokorttelit, joihin myös A-Kruunu on toteuttamassa kaksi kiinnostavaa kohdetta. Monipuolisen asuntorakentamisen lisäksi alueelle on suunnitteilla myös uusi kansainvälisen tason areena, elämyskeskus ja matkailukohteita.

Alueille monipuolisuutta

Monipuolisuus onkin uudistuvan alueen tulevaisuuskuvan tärkeä vetovoimatekijä. Monipuolisuutta haetaan sekä alueen toimintojen sekoittumisen kautta että myös erilaisten asumisen vaihtoehtojen sekä rahoitusmuotojen kohdalla. ARA-kohteiden ja niiden erilaisten ja erikokoisten toteuttajien mukana olo tuo monipuolisuutta ja eritaustaisille ja -ikäisille asukkaille valinnan mahdollisuuksia toivomansa asumismuodon osalta.  
 
Tiivistä ja ilmastoystävällistä 

Tiivistä kaupunkirannetta perustellaan usein kestävänä ja ilmastoystävällisenä ratkaisuna. Todetaan, että palveluverkon, saavutettavuuden, energiaratkaisujen ja infrastruktuurin järjestämisen tehokkuus ja toisaalta asukkaiden liikkumistarpeen väheneminen tukevat kestävyystavoitteita. Toisaalta paljon keskusteluttaneissa tutkimuksissa on havaittu, että tiiviiden urbaanien ympäristöjen asukkaiden hiilijalanjälki on keskimäärin suurempi kuin väljemmillä alueilla asuvilla. Syyn ei ole kuitenkaan todeta olevan kaupunkirakenteessa vaan asukkaiden kulutustottumuksissa ja elämäntavassa. 

Turku tavoittelee kunnianhimoisesti hiilineutraaliutta 800-vuotisjuhlallisuuksiinsa mennessä 2029 ja onkin hyvin tavoitteen mukaisella polulla. Tavoitteeseen kuuluu myös edistää 1,5 asteen elämäntapaa. Yksi isoista kysymyksistä on, miten asumisen ratkaisut voisivat myös tiiviissä kaupunkiympäristössä rohkaista ja innostaa kestäviin kulutus- ja elämäntapavalintoihin. Viihtyisyys on asuntojen laadun, palvelutarjonnan ja yhteisöllisyyden ohella keino edistää ilmastoystävällistä elämäntapaa, että alueella viihdyttäisiin myös vapaa-ajalla. 

Kun on selvää, että tiiviillä alueilla ovat viheralueet ja muut julkiset kaupunkitilat pinta-alaltaan pienehköjä, on niiden suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon laatu sitäkin tärkeämpää. Korostaisin kaupunkivihreän merkitystä - viherrakentamisen on moneen kertaan todettu olevan edullisin keino koetun viihtyvyyden parantamiseen. Kohtuushintaisuutta siis viherrakentamisen avulla myös alueiden julkiseen kaupunkitilaan.

Lopulta tavoitteena on ihannetila, joka toteuttaa ajatusta ”Hyvät asumisratkaisut ilmastolle ovat myös hyvä ratkaisuja ihmiselle”.

Timo Hintsanen
arkkitehti SAFA, Turun kaupunkisuunnittelujohtaja