Uniikki konsepti tutkimukseen ja ympäristöön perustuen

Lyhyessä blogikirjoituksessa ei voi tehdä oikeutta V³-hankkeen laajuudelle ja merkitykselle, sillä projektiin mahtuu vuosien aikana valtavasti yksityiskohtia ja oivalluksia. Tiivistetysti kyse on kokonaisuudesta, jossa luonto ja ihmiset voivat hyvin – ja kaikki perustuu tutkimuksella vahvistettuun tietoon.

Tämä ideologia on tuotu osaksi suunnittelua tavalla, joka haastaa perinteiset toimintatavat. Hankkeessa tutkimuksen ja suunnittelun yhdistäminen on ollut merkittävä haaste, erityisesti kun kyse on piha- ja kattopihojen suunnittelusta, jotka ovat koko projektin sydän. Suunnittelua on pitänyt toistuvasti tarkastella uudelleen, mutta avoin ja rakentava yhteistyö kaikkien osapuolten välillä on tuonut ratkaisuja.

V³-hankkeen äitinä minulle oli alusta asti selvää, että arkkitehtuurin tulee tukea luonnon monimuotoisuutta ja tutkimusta – ei päinvastoin. Tämä lähtökohta ohjaa kaikkea hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kestävä kehitys ja pitkäaikainen tutkimus

Kaikki luonnon monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä lisäävät ratkaisut on suunniteltu huolella ja perusteltu tutkimuksellisesti. Esimerkkejä tästä ovat:

• Kasvillisuuden talteenotto ja palauttaminen: Kaikki tontilla oleva kasvillisuus, kuten puut, pensaat ja sammaleet, siirretään tilapäiseen sijoituspaikkaan ja palautetaan hankkeen valmistuttua tutkimuksellisesti teemoitetuille katoille ja pihoille.
• Materiaalien hyödyntäminen: Tontilla olevat kannot, kivet ja puiden rungot hyödynnetään tavalla, joka tukee luonnon monimuotoisuutta.
• Teemoitetut tutkimuskatot: Jokaisella rakennuksella on oma kattoteema, joka pohjautuu Suomen uhanalaisiin elinympäristöihin. Tämä konsepti sai alkunsa Jätkäsaaren hankkeesta, mutta V³:ssa sitä on kehitetty edelleen.

Helsingin yliopisto jatkaa V³-hankkeessa Vihreistä Vihreimmästä kerätyn tiedon hyödyntämistä ja laajentamista. Poikkeuksellista on, että Helsingin kaupungin ja yliopiston yhteistyö tähtää pitkäaikaiseen, jopa 30 vuoden päähän ulottuvaan tutkimukseen. Tämä antaa mahdollisuuden ymmärtää, miten projektin ratkaisut vaikuttavat pitkällä aikavälillä – niin luonnon monimuotoisuuteen kuin ihmisten hyvinvointiin.

YHTEISÖLLISYYS JA LUONTO KÄYTÄNNÖSSÄ

Kokonaisvaltainen ympäristöbiologinen näkökulma on ollut keskeinen osa hanketta. Esimerkiksi:

• Pölyttäjät ja hyönteiset: Miten ne löytävät tiensä takaisin, kun alkuperäinen kasvillisuus palautetaan tontille?
• Asukkaiden suhtautuminen: Miten metsämäinen ja luonnon monimuotoisuutta korostava kokonaisuus otetaan vastaan?

Kaupunkielämän kiireen vastapainoksi jokaisen rakennuksen katolle on suunniteltu Paratiisikatto, joka tarjoaa tilan rauhoittumiselle. Asukkaiden käyttöön tulee myös yhteisöllisyyttä edistäviä elementtejä, kuten hedelmä- ja keittiöpuutarhat sekä kasvihuoneet. Toiveena on, että nämä mahdollisuudet innostavat asukkaita muodostamaan pitkäjänteisen ja luonnonläheisen asukasyhteisön.

Unelmasta esimerkiksi

V³-hanke on merkittävä paitsi Helsingille, myös muille Suomen ja Euroopan kaupungeille. Se on ainutlaatuinen projekti, jonka tutkimukselliset oivallukset voivat toimia mallina tulevaisuuden kaupunkisuunnittelulle.

Usein kaupunkivihreyden lisääminen on pienistä päätöksistä kiinni, mutta rohkeus ajatella toisin – ja rikkoa totuttuja rajoja – on avain todellisiin muutoksiin. Rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun maailmassa tämä ei aina ole helppoa, mutta edelläkävijät voivat raivata tietä uusille toimintatavoille.

Kiitokset

Vuosien varrella olen oppinut paljon paitsi rakentamisesta, myös yhteistyön voimasta. Kun oikeat ihmiset työskentelevät yhdessä, voidaan saavuttaa asioita, joita ei olisi uskonut mahdollisiksi. Tämän hankkeen onnistuminen vaatii tahtoa, taitoa ja periksiantamatonta sitoutumista – ja sitä meillä on.

Kiitän lämpimästi kaikkia V³-hankkeeseen osallistuvia!

Taina Suonio
V³-hankkeen äiti

Vihreistä vihrein Vuosaari -hankkeeseen kuuluu A-Kruunun ja Asuntosäätiön asuinkohteet, joiden arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkworks Arkkitehdit Oy ja pääurakoitsijana toimii Arkta Reponen Oy. Lue hankkeen käynnistymisestä kertova tiedote täältä

Taina Suonion kuva: Kimmo Räisänen