Tiekartan päivitysprosessin aikana olennaisimmat havaintoni liittyivät siihen, kuinka nopeasti energiatuotannon päästöt ja sitä myötä rakennuskannan energian käytön hiilijalanjälki on vähentynyt ja vähenee edelleen. Tiekartan case-esimerkkien kuvaamassa teemassa kaupunkirakenteen merkityksestä hiilijalanjäljelle on myös päästy käyntiin.

Tiekarttamme konkreettiset case-esimerkit osoittavat, että olemassa olevan rakennetun ympäristön täydennysrakentamisessa päästövähennyspotentiaali on merkittävä. Täydentävällä lisärakentamisella voidaan saavuttaa neliötä kohti suurempi päästövähennys (36 %) kuin purkavalla lisärakentamisella (15 %). Käyttötarkoituksen muutoksella tyhjiä toimitiloja voidaan ottaa asuinkäyttöön, jolla on pinta-alaa kohden kaikkein merkittävin säästöpotentiaali (42 %).  

Kaupunkirakenteen tiivistämisellä voidaan myös pienentää asukkaiden liikkumisesta aiheutuvia päästöjä. Esimerkiksi case-esimerkissämme, joka koski täydentävää lisärakentamista, asukkaiden liikkumisen päästöt olivat vuositasolla 45 400 tCO2e pienemmät kuin greenfield-kohteessa.

Päästöjen lisäksi katseet tulee kohdistaa toimiin, joilla voimme huolehtia luonnon monimuotoisuudesta entistä paremmin. Kaupunkirakenteen tiivistäminen voi olla biodiversiteetille edullista, jos se ehkäisee arvokkaan luonnon pirstoutumista muualla ja säästää yhtenäisiä luontoalueita rakentamiselta kaupungeissa tai niiden ulkopuolella.

Kiinteistöjen suunnittelussa ja hoidossa voidaan myös edistää paikallista luonnon monimuotoisuutta konkreettisin toimin. Esimerkiksi kasvivalinnat voidaan tehdä paikallisen luonnon lajeista ja ympäröivän luonnon luontotyyppejä ja ekologista verkostoa tukien.

Suomen rakennetun ympäristön hiilijalanjälki vuonna 2021 oli 14 531 ktCO2e ja Suomen kokonaispäästöt samaisena vuonna olivat 48,0 MtCO2e. Rakennetun ympäristön hiilijalanjälki oli siis noin 30 prosenttia koko Suomen hiilijalanjäljestä. Raklin osuus taas rakennetun ympäristön hiilijalanjäljestä oli 14,8 prosenttia (2 149 ktCO2e). Se, miten pystymme pienentämään hiilijalanjälkeä alalla, näkyy siis konkreettisesti myös kansallisella tasolla. 

Keinoja on, sillä kuten tiekarttamme osoittaa, kiinteistöalalla on mahdollista saavuttaa isoja ja nopeita päästövähennyksiä. Jo olemassa olevilla keinoilla ilman lisäinvestointeja ja uusia teknologioita voidaan saavuttaa 77 prosentin päästövähennykset vuoteen 2035 mennessä. Jos tiekartan case-esimerkkien tulokset skaalattaisiin, eli Raklin toimenpide-ehdotukset vietäisiin käytäntöön laaja-alaisesti, saavutettaisiin tähän vielä 3 prosentin lisäpäästövähennys vuoteen 2035 mennessä. Jotta nämä tavoitteet saavutetaan, tarvitsemme muutoksia niin kaavoituskulttuuriin kuin maankäyttöä ohjaaviin säädöksiin. 
 
Mikko Somersalmi,
Tekninen johtaja
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli