Rakennusteollisuus RT julkaisi kesäkuussa asuntotuotannon tasoa ennakoivan asuntotuotantokyselynsä. Tulokset viittaavat asuntorakentamisen lähes pysähtyneen vuoden toisella neljänneksellä. Asuntorakentajien asuntoaloitukset yli puolittuvat edellisestä, keväällä tehdystä kyselystä. Loppuvuonna asuntoaloitusten määrä olisi vain hieman alkuvuotta suurempi. Toistaiseksi nekin ovat vain toiveiden varassa.

Asuntorakentaminen jarruttaa nyt siis voimakkaasti koko Suomessa. Korkojen ja kustannusten yhtäaikainen nousu on jäädyttänyt asuntolainaamisen ja asuntokaupan. Kotitalouksien uusien asuntolainojen nostot ovat painuneet 20 vuoden takaiselle tasolle. 

Asuntojen hinnat ovat laskeneet lähes kaikkialla Suomessa. Vanhan pääomakannan hinnan lasku yhdessä rahoitus- ja rakennuskustannusten nousun kanssa ei mahdollista uusien hankkeiden aloituksia.  Aikaisempiin kriiseihin verrattuna kustannuskehitys on jatkunut ripeänä, minkä takia myös valtion tukema asuntotuotanto on romahtanut. 

Asuntotuotanto voi kuluvana vuonna jopa puolittua viime vuoden 38 000 asuntoaloituksesta. Näkymä lähivuosille on myös hälyttävän heikko.  

Viime vuoden vilkkaan asuntorakentamisen takia asuntoja valmistuu vielä kesään mennessä runsaasti. Tänä vuonna valmistuvat asunnot eivät kuitenkaan korvaa asuntojen uudisrakentamista. Asuntojen hetkellinen ylitarjonta sulaa ennusteiden mukaan loppuvuodesta alkaen asuntokaupan toipuessa. Jos mitään ei tehdä, seuraavien vuosien aikana asuntokaupassa ollaankin tilanteessa, jossa tarjolla on lähinnä ei-oota.

Kaupungistuminen on jatkunut koronan jälkeen vilkkaana. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen ennustettu voimakas kasvu lisää jo kuluvan vuoden loppupuolella asuntojen kysyntää. VTT:n tekemien tarvelaskelmien mukaan kahden seuraavan vuosikymmenen aikana uusia asuntoja tarvitaan yhteensä 700 000 eli vuosittain 35 000 kappaletta. 

Tarve uusien asuntojen rakentamiselle säilyy siis suhdanteesta riippumatta. Kun vapaarahoitteisen asuntotuotannon edistäminen on hankalaa, korostuu valtion tukeman asuntorakentamisen merkitys.

Onko valtiolla käytössä keinoja, jolla hitaasti kääntyvän rakentamisen laivan kurssia saataisiin muutettua ennen kuin Suomi lipuu kohti asuntopulaa ja syventää elinkustannuskriisiä entisestään?

Hyväksi todettuja ja koeponnistettuja keinoja löytyy. Eikä käsiä tarvitse työntää kovin syvälle naftaliiniin.

Asuntotorakentamisen elvytystoimet finanssikriisin seurauksena vuosina 2008–2011 lisäsivät nopeasti asuntorakentamista. Vuonna 2008 alkaneessa taantumassa kansantaloutta elvytettiin voimakkaasti vuokra-asuntotuotannon avulla. Talouskriisin yhteydessä valmisteltiin pikaisella aikataululla vuokra-asuntojen tarjonnan lisäämiseksi ja työllisyyden edistämiseksi ns. välimalli. Elvytystoimien avulla asuntoaloitukset kasvoivat voimakkaasti. Niillä vältettiin rakennusalan suurtyöttömyys. Lisäksi asuntoinvestoinnit tuottivat julkiselle sektorille tuloja, joita ei olisi syntynyt ilman elvytystä.

Nykyisessä tilanteessa Rakennusteollisuus on esittänyt neljää nopeaa keinoa Ara-tuotannon vauhdittamiseksi. Ensinnäkin poikkeustilanteessa on yksinkertaisesti pakko hyväksyä kohonnut kustannustaso. Samaan aikaan on syytä alentaa korkotuen omavastuuosuutta, uudistaa lyhyt korkotukimalli ja käyttää rahoitusvaltuutta joustavammin. Korjausavustuksiin pitää myös rakentaa uudet työkalut ja malli rahoituksen varmistamiseen.

Asuntorakentaminen on poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, mikä heikentää niin asuntojen saatavuutta kuin talouskasvua, työllisyyttä ja verokertymä. Asuntorakentaminen tarvitsee pikaisia poliittisia päätöksiä riittävän asuntotuotannon ylläpitämiseksi. Kyse on nyt vain tahdosta ja nopeudesta. Keinoja löytyy.

Jouni Vihmo
Pääekonomisti 
Rakennusteollisuus RT ry