Blogginlägg

Nuoret huomioon asuntopolitiikassa

Asuminen on jokaisen perustarve ja -oikeus. Oikeus asuntoon on ihmisoikeussopimuksiin kirjattu ihmisoikeus. Perustuslaissa julkisen vallan edellytetään edistävän jokaisen oikeutta asuntoon ja tukevan asumisen omatoimista järjestämistä. Tämä koskee myös nuorten asumista. Asuntopolitiikassa tulee huomioida nuorten ja heidän tarpeensa. Suomen erityispiirteenä on nuorten kansainvälisesti vertaillen varhainen muutto lapsuudenkodista.  

 

Nuoret ovat vasta hiljan tulleet työmarkkinoille tai vielä opiskelevat, joten heidän tulotasonsa on varttuneempaa väestöä pienempi. Vuokra-asuminen on nuorten pääasiallinen asumismuoto. 77 prosenttia 18 – 29-vuotiasta nuorista asuu vuokralla Ympäristöministeriön Nuorten asuminen 2020 -kyselytutkimuksen mukaan. Nuorilla vuokra-asunnon löytämistä hankaloittaa liian korkea vuokrataso ja kilpailu asunnoista. Tilastokeskuksen mukaan vuokralla asuminen on lisääntynyt Suomessa ja eniten juuri nuorten keskuudessa.

Asuntojen kallistuminen ja sijoittajavetoinen tehokkuusajattelu ovat johtaneet aiempaa pienempiin asuntoihin. Uusien kerrostaloasuntojen keskikoko on pienentynyt 2010-luvun aikana erityisesti vuokra-asuntojen osalta. Muutos on ollut suuri. Tilastokeskuksen mukaan kerrostaloihin valmistuneet vuokra-asunnot olivat vuonna 2020 keskimäärin 9 neliömetriä pienempiä kuin kymmenen vuotta aiemmin.

Asumisen korkean hinnan seurauksena monilla ei ole varaa asua tarpeisiin nähden riittävän kokoisessa asunnossa. Tämä koskee usein juuri nuoria ja se vaikuttaa myös perheen perustamiseen.

Asunnon riittävä koko ja toimiva pohjaratkaisu ovat tärkeässä roolissa asumisen viihtyvyydessä. Pieniä putkimaisia asuntoja on vaikea kalustaa ja saada toimiviksi. Nuorten asuminen 2020 -kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas 18 - 29-vuotias nuori suunnittelee muuttoa, ja useimmin koska asunto on ahdas tai muuten epätyydyttävä.

Korona-aika on lisännyt pysyvästi etätyötä ja -opiskelua, mikä lisää tilan tarvetta kotona. Asumisen viihtyisyyteen vaikuttavat olennaisesti myös viihtyisä ja turvallinen ympäristö viheralueineen, leikkipaikkoineen ja ulkoilumahdollisuuksineen. Myös hyvät julkiset liikenneyhteydet ja kevyen liikenteen väylät sekä palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat tärkeä osa viihtyisää asumista.

Valtion ja suurimpien kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset (MAL-sopimukset) myötä on saatu lisättyä asuntotuotantoa ja joukkoliikenteen investointeja. Jatkossa tarvittaisiin yhä tiiviimpää valtion ja kuntien yhteistyötä, sillä nimenomaan liikenneinvestoinnit mahdollistavat huomattavan asuntotuotannon lisäämisen ja kaupunkirakenteen sosiaalisesti, ekologisesti sekä taloudellisesti järkevän kehittämisen.

Asuntotuotannon edelleen lisääminen kasvualueilla on tärkeää, sillä riittävä tarjonta tasaa myös asumisen hintaa. Nuorten kannalta on erityisen tärkeää turvata riittävä kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto. Haasteena on, että ARA-asuntojen määrä vähenee asuntojen luovutusrajoitusten määräajan päättymisten myötä ARA-uustuotannon ollessa tätä pienempää. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 valmistuneista asunnoista vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli noin 13 100, kun valtion korkotukemia vuokra-asuntoja oli vain 4 900.

 

Esa Iivonen

Johtava asiantuntija, lapsen oikeudet ja lapsi- ja perhepolitiikka

Mannerheimin Lastensuojeluliitto