- Olin tiedostanut tupakantumppien ja jätteiden haitallisuuden luonnolle ja etsin aiheesta tietoa netistä. Tutustuin siten Roska päivässä -liikkeeseen ja koin sen heti omakseni. Olen sittemmin tutustunut myös liikkeen perustajaan Tuula-Maria Ahoseen ja olemme olleet yhdessä myös roskalenkillä, Maisa kertoo.

Roskalenkeillä kerätään luonnollisesti roskia samalla, kun voi jutustella mukavia ja saa hyvää liikuntaa. Maisalla kulkee muutenkin muovipussi, hanskat ja pienet leivospihdit aina laukussa mukana eteen tulevien roskien varalle.

- Olen ottanut tavaksi kyykistyä kunnolla roskia kerätessäni ja huomannut, että se tekee hyvää sekä polvilleni että selälleni, toteaa Maisa, joka on ollut jo vuosikausia eläkkeellä Tilastokeskuksessa tehdyn työuran jälkeen. Nuorekas olemus kertoo, että liikkuminen on kantanut hedelmää.

Sydämen ja omantunnon liike

Roska päivässä -liikkeen jäsenet huolehtivat omista roskistaan ja keräävät päivittäin vähintään yhden roskan sekä haastavat vähintään yhden uuden ihmisen mukaan. Roskaliike on sydämen ja omantunnon liike, jossa jokainen sitoutuu ennen kaikkea itselleen. Lisätietoa toiminnasta löytää liikkeen sivuilta osoitteesta roskapäivässä.net ja Facebookissa Roska päivässä Litter Movement -sivulta.

- Periaatteena on, ettei asiasta saarnata, eikä ideaa tuputeta väkisin, vaan esimerkin voimalla edetään pienin askelin. Olen saanut pelkästään positiivista suhtautumista osakseni ja monesti myös kiitosta odottamattakin. Moni myös tulee kertomaan keräävänsä itsekin roskia, iloitsee Maisa, joka on opetellut harrastuksensa myötä myös mielenhallintaa.

- Nähdessäni roskaa, tumppeja tai vaikka viikkaamattomia pahvilaatikoita maassa, en uhraa vihastumiseen energiaani. Senkin voi näköjään opetella, naurahtaa Maisa.

Harrastus on poikinut myös roskien kierrättämisen taiteeksi tai taitteluksi, kuten Maisa itse asian ilmaisee.

- Teen erilaisia olioita tai taittelen kauniita papereita laatikoiksi, joissa sitten annan vaikka syntymäpäivälahjoja ihmisille.

Miniroskikset kulkevat vaikka taskussa

Roska päivässä -liikkeen jäsenet tekevät myös erilaisista pienistä, mutta tiiviistä muoviastioista minituhkiksia ja -roskiksia, joita annetaan kanssakulkijoille. Maisa on vienyt miniroskiksia myös paikalliseen kirjastoon jaettavaksi.

- Miniroskiksia voi käyttää joko tupakantumppien tai vaikka karkkipaperien roska-astiana niin, ettei roskia tarvitse heittää maahan. Tiivis purkki sammuttaa tupakantumpinkin hapettomassa tilassa tumppaamatta, vinkkaa Maisa.

Mielenkiintoisia kohtaamisia

Roskaretkillään Maisa on löytänyt joskus myös rahaa, useita kelloja sekä bussi- ja pankkikortin. Kadonneiden tavaroiden omistajat ovat usein myös löytyneet esimerkiksi facebook-ryhmien kautta.

- Pankkikortin omistajan kanssa päädyttiin yhdessä uimaan Santahaminaan ja siellä asuvana ihmisenä hän lupasi esitellä minulle korona-ajan jälkeen myös saarta, jonne ei muuten pääse vierailemaan, toteaa Maisa ja kertoo tutustuneen harrastuksensa myötä muihinkin mielenkiintoisiin ihmisiin.

- Yksi ihanimmista muistoista on, kun keräsin Roihuvuoren Kirsikkapuistossa hanamissa roskia ja eräs nuori äiti tuli tuomaan minulle kaksi isoa palaa porkkanakakkua.

Siisteys ehkäisee roskaamista

Maisa iloitsee siitä, että Svanströminkujalla on muitakin, jotka haluavat pitää oman asuinympäristön viihtyisänä.

- Roskien keräämisellä on tutkitusti todettu olevan suuri vaikutus siihen, että ihmiset haluavat pitää paikat kunnossa eli viihtyisyys lisääntyy sen myötä. Kyllä sen huomaa esimerkiksi talkoiden jälkeen, että pihat pysyvät pitkään siistinä. Roskien keräämisellä on siis ennalta ehkäisevä vaikutus, joka tuottaa viihtyisyyttä kaikille ja iloa myös itselle, korostaa Maisa, joka on asunut Svanströminkujalla jo 20 vuotta.