A-Kruunun palvelupäällikkö Mari Leppänen totesi avauspuheenvuorossaan, että hänelle on talon isännöitsijänä tullut asukkailta useita yhteydenottoja.

– On ollut eripuraisuutta ja erilaisia näkemyksiä pihan käytöstä. Myös asukastyytyväisyystutkimuksessa ovat ongelmat nousseet esiin, siksi tälle tilaisuudelle oli tarvetta.

Kolmen kokoontumisen koulutussarja on pilottikokeilu, josta toivotaan kehittyvän uudenlainen tehokeino vaikuttaa asumisviihtyvyyteen. Yrityksessä pidetään tärkeänä, että tulehtuneita tilanteita voitaisiin ennaltaehkäistä ja asukkaat voisivat itse vaikuttaa asioihin. Jokaisella on myös vastuu miettiä omaa toimintaansa, jotta sopu säilyisi.
 

Asukkaat ovat kaivanneet uusia keinoja

Uusia apukeinoja kaipaa myös asukastoimikunnan puheenjohtaja Ari Eschner, joka puheenvuoroissaan toi hyvin esille molempien osapuolten näkökulmia. Ongelma on viimeisten vuosien aikana kärjistynyt pihaharmiksi. Amfiteatteria muistuttava piharakenne johtaa leikkipaikan äänet voimistuvina ylöspäin, mikä aiheuttaa erityistä harmia viidennessä kerroksessa. Naapuruussovittelun keskuksen päällikkö Pia Slögs ja sovittelija Jens Gellin esittelivät monia myönteisen vaikuttamisen tapoja, joissa avainsanoiksi nousivat kysymykset ja korvat.

– Ei ole sellaista asiaa, josta ei voi kysyä. Kunhan kysyy ei-syyllistävällä tavalla. Avoimin mielin ja kuunnellen, mitä sanotaan, Slögs rohkaisi.
 

Tunteet vievät lapsen tasolle

Gellin muistutti asioiden kärjistyvän, kun tunteet tulevat peliin. Silloin korostuu ihmisen lapsenomaisuus ja samalla unohtuu aikuismainen käytös. Tästä taas seuraa häiriöilmoituksia ja haitantekoja.

– Monesti asiat johtuvat tietämättömyydestä ja väärinkäsityksistä. Jokaisen olisi ymmärrettävä, että elämää ja arkea ei voi hallita. Ellei tätä oivalla, niin se voi johtaa sosiaalisiin konflikteihin. Ne voivat syntyä mistä tahansa asiasta ja kehittyvät nopeasti, hän varoitti.

Slögs suosittelee käymään ensin sisäisen dialogin itsensä kanssa.

– Kun olet tietoinen siitä, mitä itse ajattelet ja tunnet, pystyt jäsentämään tilanteen omasta näkökulmastasi. Jotta voit keskustella rakentavasti ja järkevästi toisen kanssa, on sinun tiedettävä, mitä itse ajattelet, haluat ja toivot.

Menneessä ei kannata velloa

Neutraalisti ja ystävällisesti lähestymällä saa paljon helpommin aikaiseksi rakentavan keskustelun./p>

– Muistakaa minä-puhe eli puhukaa itsestänne ja omista kokemuksistanne, niin keskustelusta tulee henkilökohtaisempi ja toisella osapuolella on helpompi puhua itsestään. Ja puhukaa vain tästä hetkestä, ei viime kesän tapahtumista. Ei vellota vanhoissa, vaan pohditaan enemmän sitä, miten voitaisiin yhdessä toimia, että jatkossa olisi parempi. Ja kun kysyt, niin kuuntele myös vastaus ja esitä jatkokysymyksiä, Slögs neuvoo.

Koko yhteisön yhteinen asia

Ensimmäiseen koulutusiltaan osallistui noin kymmenen asukasta. He ilmaisivat huolensa vallitsevasta tilanteesta, meluhaittojen ohella on lisääntynyt pihan roskaaminen ja seiniin on piirretty.

Eräs asukas koki, että koulutusillan annin jälkeen koko asia tuntuu kovin massiiviselta.

– Jos minä menisin tuonne pihalle, niin siellä olisi varmaan kymmenen tai kaksikymmentä lasta tai perhettä, joiden kanssa minun pitäisi keskustella. Se on aivan mahdotonta, ei minulla ole rahkeita lähteä keskustelemaan kymmenien ihmisten kanssa, joita en tunne.

– Kun on noin suurista määristä kyse, niin kyllä nämä ovat yhteisön asioita, ei ole yhden henkilön taistelu, Gellin vastasi.

Aikuisilla ensisijainen vastuu
 

– On siellä pihalla lasten lisäksi nuoria, jotka kokevat, että heitä häiritään. Nuorille huudetaan, etteivät he saisi olla yhdeksän jälkeen pihassa, vaikka ovat ihan rauhallisesti. Tämmöistä ei kyllä saisi tapahtua. Kyllä aikuisilla pitäisi olla jonkinlainen vastuu siitä, mitä suustaan päästää, Eschner painotti.

Asuinyhteisössä on esiintynyt myös rasistista käytöstä. Siihen on puututtu heti, kun sellaista on tullut ilmi.

– Voi myös olla, että rasistisia ilmaisuja käyttävä ihminen ei edes ymmärrä niin tehneensä. Lähde silloin reippaasti kysymään, että mitä oikein tarkoitat tuolla. Tämä asia ei ole tabu keskusteluaihe, vaan kannattaa kyseenalaistaa. Se on hyvä tapa saada selville, onko tämä ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta vai onko kysymyksessä oikeasti rasismi, Slögs sanoo.

– On surullista, että ei nähdä ihmisiä yksilöinä. Meillä asuu täällä rikas yhteisö, paljon erilaisia ihmisiä ja perheitä, eräs asukas totesi.

Asiat etenevät askel kerrallaan

Kuten niin monessa muussakin, myös tässäkin tilanteessa asioita voi muuttaa askel kerrallaan.

– On totta, että yksi ihminen ei voi vaikuttaa neljäänkymmeneen. Mutta jos teistä jokainen keskustelee yhden ihmisen kanssa ja he taas yhden ihmisen kanssa, pikkuhiljaa tämä tapa puhua leviää. Eli yksi keskustelu kerrallaan, Slögs rohkaisee.

Toukokuussa pidetty koulutus saa jatkoa 9. kesäkuuta. Silloin on hyvä aika todeta, miten kotitehtäväksi annettu testi kaikkien vastaantulijoiden tervehtimisestä on vaikuttanut asuinyhteisöön. Kolmas koululutustilaisuus on luvassa vielä syksyllä.

Lue lisää aiheesta: https://www.naapuruussovittelu.fi/naapuruussovittelun-kasikirja/

Teksti: Outi Myllymäki