Ryhmävuokrauksessa on kyse siitä, että samassa asunnossa asuu oman vuokrasopimuksensa turvin useampi asukas, joka on valinnut asumismuodokseen yhdessä asumisen yksinasumisen sijaan.

Soluasumisesta konsepti poikkeaa siten, että tavoitteena on saada asukkaille mahdollisuus valita asuinkumppaninsa, jolloin yhteisöllisyyden idea pääsee oikeuksiinsa. Soluasuminen mielletään myös nuorisoasumiseksi. Ryhmävuokrakoti on tarkoitettu kaikenikäisille ihmisille.

- Minusta ryhmäasumisen etuna on, että sosiaalista kanssakäymistä ei tarvitse lähteä etsimään kodin ulkopuolelta. On mukavaa kun kotiin tullessa paikalla on yleensä joku jonka kanssa voi vaihtaa päivän kuulumiset, kertoo kyselyyn vastannut Saara Turtiainen, jolla itsellään on kokemusta vastaavanlaisesta asumisesta yhdeksän muun henkilön kanssa.

Saara piti hyvänä, että kyselyssä oli esitteillä erilaisia asuntopohjia ja myös vuokrahinnat, joiden avulla pystyi arvioimaan paremmin, mitä asioita arvottaisi omassa asumisessaan.

- Ehkä olisi hyvä olla myös sellainen vaihtoehto, että asunnosta voisi vuokrata kaksikin huonetta. Ajatusmaailma on selvästi muuttumassa siihen suuntaan, että jopa lapsiperheet haluavat tämän tyyppistä asumista, kertoo Saara.

Kiinteistöpalvelupäällikkö Petteri Puolanne toteaa, ettei periaatteellista estettä Saaran idean toteutumiselle ole. Tässä vaiheessa konseptointia A-Kruunu on kuitenkin työstänyt erityisesti asukasvalintaan liittyviä asioita.

- Olemme käyneet konseptia läpi muun muassa asukasvalintaa valvovan ARAn ja Helsingin kaupungin kanssa. Tärkeimpänä kysymyksenä on asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa asuinkumppaneidensa valintaan. Uskomme, että saamme työstettyä mallin, jossa toteutuvat myös ARA-tuotannon asukasvalintasäännökset, toteaa Puolanne.

Myös Saara pitää erittäin tärkeänä mahdollisuutta vaikuttaa asuinkumppaneiden valintaan. Yhteisöllisyyden idean ymmärtäminen ja hyväksyminen olennaiseksi osaksi ryhmäasumista on Saaran mielestä perusedellytys asumisen sujuvuudelle.

Kyselyssä suurin osa vastanneista haluaisi ainakin tavata muut asukkaat ennen muuttopäätöksen tekoa, vaikkei asukkaiden muutoin tarvitsisi olla entuudestaan tuttuja.

Kruunuvuorenrannan kohteeseen on tulossa 50 asuntoa, joista kahdeksassa olisi mahdollisuus ryhmävuokraukseen. Arkkitehtisuunnittelun osalta ollaan vielä kehittelyvaiheessa, johon kyselyllä haettiin asukasnäkemystä.

Kyselyssä esiteltiin kolme asuntopohjaa, joissa valinnan mahdollisuus annettiin yksityisten huoneiden ja yhteistilojen suuruuteen, sijoitteluun sekä siihen, onko mukana huonekohtainen wc/kph.

Suurin osa vastaajista arvosti isompia huoneita ja väljiä yhteistiloja, mutta wc:tä ei niinkään koettu tarpeelliseksi toteuttaa jokaiseen huoneeseen.

Moni kyselyyn vastaajista kertoi joskus asuneensa yhteisössä ja kysely tuottikin siksi valtavasti kokemusperäistä tietoa yhteisöasunnon suunnittelun pohjaksi. Tärkeimpiä asioita näyttäisi olevan erilaisten tilojen suhde toisiinsa; kuinka ääni kulkee asunnossa ja miten tilat mahdollistavat erilaisten toimintojen yhtäaikaisen tapahtumisen, toteaa kyselyn toteutuksesta vastannut arkkitehti Riikka Pylvänen Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallista.

Yhteisön toimivuuden kannalta kyselyn vapaissa kommenteissa todettiin muun muassa että asukkailla täytyy olla samantyyppiset arvot ja elämäntavat, samanlainen elämäntilanne, yhteneväinen käsitys siisteydestä, kunnioitus muita kohtaan, kyky vuorovaikutukseen ja erilaisuuden arvostaminen.

Kysely toteutettiin lokakuussa nettikyselynä, jota levitettiin Facebookin kautta.

- Kyselyyn vastanneiden määrä yllätti meidät positiivisesti. Meidän mielestä se kertoo, että ryhmävuokrauskonseptille on nyt kysyntää, toteaa Puolanne.

Kyselyyn osallistuneiden kesken arvottiin lahjakortti kodinelektroniikkaliikkeeseen. Arpaonni suosi Saara Turtiaista. Ohessa oleva kuva on tilanteesta, jossa kiinteistöpalvelupäällikkö Petteri Puolanne luovuttaa lahjakortin Saara Turtiaiselle.