Suurin tekijä on asuntokuntien radikaali pieneneminen. Aikajaksolla 1970 - 2016 kutistui asuntokuntien keskikoko 3,1 henkilöstä kahteen. Yksinkertaisesti laskien tämä lisäsi tarvetta 20 000 asunnolla vuodessa eli koko ajanjaksolla yli 900 000 asunnolla.

Suomemme on kehittynyt pienten asuntokuntien maaksi. Kerrostaloasunnoista vain yhdessä kymmenestä on kolme asukasta. Yksinasuminen yleistymisellä on varjopuolensa.

Yksinäisyys on Suomessa hyvinvointiongelma, josta kärsii yllättävän moni. Yksinäisyyden arvioidaan lisäävän ennenaikaisen kuoleman riskiä jopa saman verran kuin tupakanpolton.

Asuntopulan ja yksinäisyyden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia eväitä. Laskennallisesti tehokas ratkaisu asuntopulaan ja yksinäisyyteen olisi yksinasumisen vähentäminen. Jos yksi sadasta yksinasuvasta muuttaisi samaan asuntoon muiden kanssa vapautuisi yli 10 000 asuntoa ja jos joka kolmas muuttaisi vapautuisi noin 380 000 asuntoa. Asuntopula ratkeaisi kertaheitolla.

Käytännössä tämä ei ole aivan näin yksinkertaista. Meidän on kehitettävä ja kokeiltava monenlaisia yhdessä asumista edistäviä asumiskonsepteja sekä nettipalveluita. On huomioitava yhteiset ja toisiaan täydentävät kiinnostuksen kohteet sekä harrastukset – myös koirat, kissat ja kasvit. Muuttopäätöksiä voisi helpottaa eri kohderyhmille suunnatuilla palveluilla. A-Kruunun ryhmävuokraus ja opiskelijoiden kämppishaku ovat hienoja esimerkkejä kehityksestä.

Digiloikkia

Kotien tekniikka on kehittymässä vauhdilla sellaiseksi, että se tottelee puhetta ja puhuu meille. Hyvinvointirannekkeet tulevat opettamaan koteja palvelemaan meitä. Tekniikka palvelee meitä jatkossa myös henkilökohtaisena avustajana ja valmentajana.

Näyttää vahvasti siltä, että tulemme itse olemaan oma avaimemme kaikkialle. Ei tarvitse pelätä, että avaimet, luottokortit tai salasanat unohtuvat. Tekniikka tunnistaa meidät, tietää oikeutemme ja huomioi tarpeemme. Se helpottaa muidenkin kuin muistiongelmaisten elämää.

Digitaalinen tekniikka mahdollistaa sen, että eri kieliä puhuvat ihmiset voivat kuunnella toisiaan haluamallaan kielellä. Jatkossa keinoäly pystyy tulkkaamaan puhetta jopa niin, että yhteisymmärrys paranee. Siitä on hyötyä samaakin kieltä puhuville.

Suomalainen huipputiedemies Timo Honkela on kehittänyt keinoälyyn ja koneoppimiseen perustuvan rauhankoneen ideaa. Sen periaatteet soveltuvat koko maailmaa raastavien konfliktien ohella ristiriitojen vähentämiseen paikallisesti ja yksittäisten henkilöiden välillä. Mitä jos pistettäisiin tilaukseen ”Mukava naapurusto -sopukone”. Sen periaatteet ovat käytettävissä jo ennen koneen toimitusta.

Nyt voisi olla hyvä hetki lähteä ottamaan kunnon vauhti digi- ja yhteisöllisyysloikkiin. Näitä ja muitakin asioita olisi hyvä pohtia vaikka kerrostalon porrasaulaterassilla.

Erkki Aalto

Kehitysjohtaja

RAKLI