A-Kruunu järjesti ensimmäistä kertaa asukastoimikuntien puheenjohtajille yhteisen Teams-kokouksen, jossa samalla kertaa avattiin yhtiön tulevan vuoden budjetti kohta kohdalta. Sähköisen kokouksen myötä kaikilla A-Kruunun asukastoimikuntien jäsenillä oli mahdollisuus osallistua tilaisuuteen, läsnä oli kolmisenkymmentä aktiivista asukasta.

Korkea korkotaso ja hoitokulujen nousu vaikuttavat vuokriin edelleen voimakkaasti

Vuokria joudutaan korottamaan A-Kruunun asunnoissa 1.3.2024 lähtien keskimäärin 3,96 %. Korotukset vaihtelevat talokohtaisesti 0 – 4,7 %. Esimerkiksi 2023 vuonna valmistuneisiin kohteisiin korotusta ei tehdä, jos se on jo huomioitu lähtövuokrassa. Korotusten jälkeen yhtiön asuntojen keskivuokra on 15,06 €/asm2/kk. Vesiennakkomaksu on ensi vuonna 20 €/hlö/kk. Vesimaksujen tasaus tehdään ensi vuonna 28.2. ja 31.8. 

- Vuokrienkorotus on myös ensi vuonna vahvasti sidoksissa lainojen korkoihin. Kun viime vuonna korkokulut olivat vain noin 2,5 miljoonaa euroa, ensi vuonna ne ovat jo noin 10,7 miljoonaa euroa. Samoin tulevien vuosien korotukset ovat sidoksissa inflaation ja korkojen kehitykseen. Myös maailman epävakaa tilanne voi tuoda yllätyksiä kustannuskehitykseen, totesi talouspäällikkö Tarja Lappalainen-Liipo, joka myös avasi ARA-lainojen taustatekijöitä ja perusteita asukkaille.

Vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaan

Kokouksen vetänyt kiinteistöpalvelupäällikkö Petteri Puolanne puolestaan muistutti vuokrien omakustannusperiaatteesta.

- Omakustannusperiaate tarkoittaa, että kaikki kulut katetaan vuokrilla, eikä omistaja kerää vuokrissa voittoja. Kun korkotaso oli aikaisempina vuosina nollassa, meillä oli useampi vuosi, jolloin ei tarvinnut tehdä lainkaan korotuksia, totesi Puolanne.

Korkotukilain määrittelemän omakustannusperiaatteen mukaan asukkailta saa periä vuokraa vain sen verran, että sillä saadaan katettua asuntoihin liittyvät menot, joita ovat pääasiassa asuntojen ylläpidosta, hoidosta ja rahoituksesta johtuvat menot. ARA valvoo omakustannusperiaatteen toteutumista.

Lämpötolppien hinnoista keskusteltiin eniten

Asukkaat käyttivät aktiivisesti myös mahdollisuutta kysyä tarkentavia kysymyksiä Lappalainen-Liipolta ja Puolanteelta. Eniten keskustelua aiheutti viiden euron korotus 175 lämpötolppapaikan kuukausimaksuun.

- Noiden lämpötolpallisten autopaikkojen kuukausimaksu on ollut alhaisemmalla tasolla kuin normaalisti kiinteistöissämme on ja nyt hintaa korotettiin vastaamaan lämpötolppien aiheuttamia kustannuksia, kertoi Lappalainen-Liipo.

Asukkailta tuli myös kysymyksiä muun muassa hallitusohjelmaan liittyvistä ARA-järjestelmää koskevista muutoksista ja vanhojen talojen lainanlyhennysten vaikutuksista vuokratasoon pitkällä tähtäimellä. 

Talokohtaiset budjettiehdotukset käsitellään asukaskokouksissa marraskuun aikana. Asukastoimikunnilla ja/tai asukaskokouksella on mahdollisuus lausua budjeteista yhteishallintolain mukaisesti 29.11.2023 mennessä kokousmateriaaleissa olevan ohjeen mukaisesti. Hallitus käsittelee lausunnot ja päättää lopullisen budjetin kokouksessaan 5.12.2023.

Yhteistyöelimeksi valittiin puheenjohtajien Teams-kokous

Puolanne esitteli kokouksessa myös ensi vuoden alussa hieman uudistuvan yhteishallintolain, jossa ns. yhteistyöelimen roolia on tarkennettu ja muutettu asukkaiden päätösvallan suuntaan.

Yhtiön ehdotuksena oli, että ei valita erikseen yhteistyöelintä vaan yhteistyöelimelle tarkoitetut asiat käydään läpi Teams-kokouksessa asukastoimikuntien puheenjohtajien kanssa, jolloin laajemmalla joukolla on mahdollisuus saada tietoa. Ehdotus myös hyväksyttiin.

- Asukkailla on aina myös mahdollisuus tulevaisuudessa valita toinen tapa yhteistyöelimen järjestäytymiseksi, jos niin halutaan, totesi Puolanne.