Blogginlägg

Helsingin seutu yskii kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta

Helsingin seutu on maamme ainoa metropoli. Yli puolentoista miljoonan asukkaan seutu on monella tavoin maamme talouden veturi. Palveluvaltaisen metropolialueen toimivuuden edellytys on kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus ja sujuva joukkoliikenne. Seudun tuhannet avoimet työpaikat täyttyisivät paremmin, jos voisimme tarjota seudun töihin tuleville kohtuuhintaisia asuntoja. Valtion tukemia asuntoja ei tarvita ainoastaan kaikkein huono-osaisimmille, vaan niitä tarvitsevat myös seudun yksityisen ja julkisen palvelun tehtäviin saapuvat työntekijät.

Helsingin seudun asunto-ohjelmointia on tehty jo 1970-luvulta alkaen. Kokemus on opettanut, että kohtuuhintaiset asunnot toteutuvat varmimmin valtion tukemassa tuotannossa. Kaupunkien yhteiseksi tavoitteeksi onkin sovittu ARA-vuokra-asuntojen 20 prosentin osuus, seudun ytimessä 30 prosenttia. Yhteistyö on kaupungeissa koettu onnistuneeksi, vaikkakin kohtuuhintaisten asuntojen tarve on yhä polttava.

Kaupunkien kaavoitustyön vastuulla oleva rakennuskelpoisten tonttien varanto on tänään varsin hyvä. Pääkaupunkiseudun neljän kaupungin yhteinen tonttivaranto on yli kahdeksan miljoonaa kerrosneliömetriä. Tämä varanto vastaa varsin hyvin tavoitteena olevaa viiden vuoden tonttitarvetta. Rakennusvalmiita tontteja siis olisi, jos vaan joku rakentaisi. Tässä tilanteessa on luonnollista voimistaa valtion tukemaa asuntotuotantoa. Toivottavasti tähän päädytään pikaisesti ja saadaan rakentajille taas töitä.

Kohtuuhintainen asuntotuotanto syntyy useimmiten kaupunkien omistamalle maalle tai osana maankäyttösopimuksia. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytyksenä ovat myös kohtuuhintaiset tontit. Maailmalta on nähty, että tonttien laajamittaisella huutokauppaamisella saadaan aikaan yksipuolista asuntokantaa ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon syrjäytymistä kaupunkiseudun laitamille. Meidän kaikkien yhteinen etu on eri asuntomuodot sekoittava yhdyskuntarakenne, joka syntyy kaupunkien maltillisessa maapoliittisessa ohjauksessa. Tasapainoisen yhdyskuntarakenteen hyödyt ovat monin verroin suurempia kuin maasta saamatta jäänyt viimeinen euro.

Asuntojen uustuotanto vastaa yhtä, parhaimmillaan kahta prosenttia olemassa olevasta asuntokannasta. Siksi kohtuuhintaisen asuntokannan ylläpito on yhtä tärkeä tavoite kuin uudistuotanto. Kohtuuhintaisten ja yhteiskunnan tukemien vuokra-asuntojen on luontevaa olla pysyviä, ei vain hetken perhosia. Tämän takia yhteiskunnan tuki on vaikuttavinta ns. pitkän ARAn vuokrakohteissa sekä asumisoikeusasunnoissa.

Asuntopolitiikan merkittävät linjaukset on tehty yhteiskunnallisesti epävarmoina aikoina. Asuntojen tarjonnalla kaikille kansalaisille on haluttu rauhoittaa ja luoda yhteiskuntarauhaa. Työnantajien ja työntekijöiden toimesta perustetut yleishyödylliset asuntorakentajat Sato- ja Haka-tunnuksilla eivät olleet perustamisaikanaan tarkoitettu omistajiensa rahantekokoneiksi, vaan tarjoamaan kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuuksia sodasta toipuvalle kansakunnalle. Nykyisin tämä työ eriarvoisuuden hillitsemiseksi ja yhteiskuntarauhan ylläpidoksi on toimivien yleishyödyllisten vuokra-asuntoyhtiöiden, kuten A-Kruunu, vastuulla. Tätä työtä on syytä tukea muistakin kuin asuntopoliittista lähtökohdista.

 

Hannu Penttilä
Senior advisor
Apulaiskaupunginjohtaja Helsingissä (2008 – 2014) ja Vantaalla (2015 – 2021)