Mistä on kyse? Hallitus on kaavaillut erityisryhmien investointiavustuksiin leikkauksia. Opiskelija-asuntojen rakentamisessa nämä avustukset ovat ehdoton edellytys, jotta hankkeet saadaan käyntiin. 

Rakennusalalla olisi nyt saumansa – menetämmekö sen?

Rakennettu ympäristö muodostaa 83 % Suomen kansallisvarallisuudesta, 61 % investoinneista, 17 % bruttokansantuotteesta ja 20 % työllisyydestä. Rakentamisen osuus BKT:stä on ollut usein noin 15 % – esimerkiksi vuonna 2022. On selvää, että rakentamisella on valtava vaikutus Suomen talouteen, ja ala on sekä työvoima- että pääomavaltainen. Jos rakentaminen pysähtyy, myös talouskasvu hidastuu.

Meillä Hoasilla viime vuosi toi yllätyksen: nousimme Suomen suurimmaksi asuntorakennuttajaksi. Se kertoo ennen kaikkea alan tilanteesta. Suuret asuntosijoittajat ovat vetäytyneet, asuntorahastot ovat paineessa ja asuntokauppa on pysähdyksissä.

Rakennusalalla olisi juuri nyt mahdollisuus toteuttaa erityisryhmien asuntotuotantoa kustannustehokkaasti. Hankkeet olisivat valmiina käynnistymään! Jos odotamme, tilaisuus menee ohi.

Opiskelija-asuntopulan vaikutukset näkyisivät koko yhteiskunnassa

Tarve opiskelija-asunnoille kasvaa jatkuvasti. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kasvusuunnassa, mikä lisää opiskelijoiden määrää. Lisäksi kaupungistuminen jatkuu, mikä entisestään kasvattaa rakentamisen tarvetta.

Elokuussa 2025 opiskelijat siirtyvät takaisin asumistuen piiriin ja edullisten vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa. Hoasilla on tällä hetkellä noin 11 000 asuntoa. Pääkaupunkiseudulla taas opiskelijoita on noin 90 000. Yhtälö on kestämätön ilman uudistuotantoa.

Jos emme toimi nyt, olemme pian tilanteessa, jossa opiskelijoiden on vaikea löytää asuntoa aivan kuten Pariisissa, Amsterdamissa ja Berliinissä. Opiskelijat joutuvat kilpailemaan yhä enemmän samoista asunnoista työssäkäyvien kanssa, ja asumiskustannukset karkaavat käsistä. Tätä kehitystä ei saa päästää tapahtumaan Suomessa.

Opiskelijoiden hyvinvointi on yhteydessä koko yhteiskunnan toimivuuteen. Jos opiskelijat eivät löydä asuntoa, he eivät muuta opintojen perässä tai lykkäävät opintojaan. Työvoiman liikkuvuus kärsii, ja myös elinkeinoelämä tuntee seuraukset.

Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulta saa vielä vuokra-asunnon, mutta ennustan, että kahden tai kolmen vuoden päästä tilanne on aivan toinen.

Investointiavustuksiin lisättävä vähintään 20 miljoonaa euroa

Puoliväliriihessä tarvitaan nyt viisautta: erityisryhmien investointiavustuksiin on lisättävä vähintään 20 miljoonaa euroa. Kyse on vaikuttavuusinvestoinnista: opiskelijat saavat kohtuuhintaisia koteja, rakennusala saa työtä ja yhteiskunta verotuloja. Ennen kaikkea se on sijoitus Suomen tulevaisuuteen.

Matti Tarhio
Toimitusjohtaja, rakennusneuvos
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas