Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa on uudistumassa ja muuttumassa laiksi yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloissa. Hallitusohjelma kirjauksessa uudistuksen tarkoituksena oli vahvistaa vuokralaisten vaikutusmahdollisuuksia asumisessansa. Tavoite on oikea ja tarpeellinen.

Koti on merkityksellinen turvapaikka arjessa. Sen lähiympäristö ja naapurusto luovat turvallisuuden tunteen, jota ei voi liikaa korostaa. Yhteishallintolaki on tähän asti antanut puitteet asioihin vaikuttamiselle.

Saman aikaisesti asukasvaikuttaminen ja innostuneiden osallistujien saaminen toimintaan on tunnistettu haasteeksi. Sekä asunto-osakeyhtiöissä että vuokrataloissa kokousten väkimäärä on vähäinen erityisesti silloin kun asialistalla on henkilövalintoja. Harvoin ajatellaan oman taloyhtiön asioiden olevan lähidemokratiaa, jolla vaikutetaan omaan arkeen.

Asukkaita kuitenkin kiinnostaa tietää, mitä omaan asuinyhtiöön on suunnitteilla ja milloin. Asukkailla pitää olla laintasoinen oikeus saada tietoa yhtiön taloudesta ja kohteiden remontoinnista tai mahdollisesti suunnitellusta myynnistä.

Uudessa laissa on tunnistettu maailman muuttuminen ja tarpeet ottaa perinteisten kokousten rinnalle digitaalisia kanavia asioiden hoitamiseksi. Teams-kokous yhtäällä voi tuottaa yhtä arvokasta osallistumista kuin perinteinen kokoontuminen toisaalla.

Vuokralaiset ry:ssä olemme huolestuneena kiinnittäneet huomiota osan vuokranantajista näkemykseen, että asukkaille kuuluisi ensisijaisesti yhteisöllisyyden kehittäminen ja pihajuhlien järjestäminen. Tällaisella ajattelulla ja asenteella viedään asukkailta vaikuttamismahdollisuutta ja supistetaan tiedonsaantioikeutta yhtiön asioista. Tämä herättää ajattelemaan onko viestintä vaikeata vuokranantajille vai eikö toiminta ole niin läpinäkyvää, että siitä voi kertoa: mitä on tekeillä?

Kohtuuhintaisen asuntorakentamisen osalta merkittävää on myös ympäristöministeriön valmistelema pitkän korkotukilain uudistaminen, jonka suuntaviivamuistioon pyydettiin lausuntoja. Lain kokonaisuudistamista on pitkään toivottu, mutta lausunnolla oleva muistio ei suurta uudistusta lupaa.

Vuokralaisten näkökulmasta ikävää on asukkaiden unohtuminen muistiosta. Lainojen takaisin maksua esitettiin varhennettavaksi, jotta lainan määrä vastaisi paremmin kiinteistön elinkaarta eli korjaustarpeiden ilmaantumista. Saman aikaisesti esitettiin, että vuokranantaja voisi jälleen periä ”korjauseuroa” korjauksiin varautumiseksi. Molemmat esitykset kuulostava hyviltä ja toimivilta noin virkamiesten ja vuokranantajien näkökulmasta.  

Asia, joka ei kuitenkaan noussut muistiossa esiin, oli vuokralaisten maksukyky. Uudistuksen edetessä esitetyssä muodossa tarkoittaa vuokralaisille ja asumisoikeusasukkaille nousevaa rasitetta vuokran ja vastikkeen maksussa. Pahimmillaan nämä molemmat uudistukset ovat päällekkäisiä ja niiden vaikutus vuokraan merkittävä. Ei vaikuta asumiskustannukset alentuvan tai edes tasaantuvan.

Ei voi muuta kuin toivoa, että lain valmistelussa otetaan huomioon myös asukkaiden maksukyvyn näkökulma, jonka Vuokralaiset ry ja muun muassa A-Kruunu Oy nosti lausunnossaan esiin.

Anne Viita
Toiminnanjohtaja
Vuokralaiset ry