Toimivan asuntopolitiikan merkitys

Asuntopolitiikassa vastakkainasettelu on puolestaan tuttua. Poliittiset puolueet suhtautuvat asumiseen omien painotustensa mukaisesti, joten periaatteellisia linjaeroja löytyy. Vastuu on suuri, sillä tehtyjen päätösten vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja niiden yhteiskunnallinen merkitys on hyvin laaja. Myös monet väestönkehitykseen, työmarkkinoihin, ilmastoon ja ympäristöön liittyvät toimet ovat sidoksissa asumiseen. Asuntopolitiikassa tarvitaan tästä syystä nimenomaan yksituumaisuutta.

Päätöksenteon tueksi kaivattaisiin nykyistä enemmän tutkimusta. Mahdolliset muutokset pitää perustella ja tämä onnistuu vain, kun asiasta on riittävästi tutkittua tietoa. Liian usein törmätään tilanteeseen, jossa mielipiteitä ja näkemyksiä riittää, mutta varma tieto puuttuu. Kyse voi olla myös tiedon yksipuolisuudesta: mahdollista ongelmaa tulisikin lähestyä riittävän monipuolisesti eri tieteenalojen näkökulmista. Pelkkä tutkimus ei myöskään riitä, vaan tulokset tulisi luonnollisesti ottaa poliittisessa päätöksenteossa huomioon.

Uusia näkökulmia kaivataan

Kannattaisiko meidän vihdoinkin etsiä asumiseen liittyviin kysymyksiin yhteistä näkemystä vastakkainasettelun sijaan? Olemme tavallisesti yhtä mieltä siitä, että asumisen tulee olla kohtuuhintaista ja korkealaatuista. Asuntojen on oltava riittävän tilavia, toiminnallisia ja helposti saavutettavia. Asuinympäristön tulee olla viihtyisä ja turvallinen, jotta jokapäiväinen arki sujuu helposti. Erilaisia asumismuotoja ja ihmisten eri elämäntilanteita pitää selvittää nimenomaan asukkaiden näkökulmasta.

Asumisen korkeaan hintaan kasvukeskuksissa ei ole löydetty ratkaisua, vaan keskustelu jumiutuu helposti kiistelyyn asumistuen ja ara-asumisen hyödyistä ja haitoista, Samankaltaiset asiat pysyvät mukana keskustelussa vuodesta toiseen uusien vaihtoehtojen pohtimisen sijaan. Esimerkiksi kohtuuhintaiseen asumiseen löytyy mahdollisuuksia, jos paikkakunnalla halutaan etsiä omannäköisiä ja toimivia käytäntöjä. Aihetta ei pidä lähestyä kapea-alaisesti ja yksipuolisesti tai vastakkainasettelun kautta, vaan avoimin mielin. Tällaisessa keskustelussa huomataan usein, että vastakkaisilta tuntuneet mielipiteet eivät loppujen lopuksi olekaan kaukana toisistaan. 

Yhteistä näkemystä kohti

Toimenpiteiden on oltava huolellisesti valmisteltuja, jotta kehitys kulkee oikeaan suuntaan. On pyrittävä pitkäaikaisiin ja kestäviin linjauksiin, vaikka ketteryyttä toki joskus tarvitaankin. Asuntotuotannon eri vaiheita ja ratkaisuja tulee lähestyä suomalaisen omatoimisuuden ja pärjäämisen näkökulmasta: kohtuuhintaisuus mahdollistaa asumisen ilman yhteiskunnan tukeakin. On toimittava asuntopolitiikan peruslähtökohdan mukaisesti eli asumiseen liittyvän hyvinvoinnin lisäämisen puolesta. 

Asumisen todellisuus ei vastaa aina haaveita, vaan asuminen määräytyy esimerkiksi taloudellisten tekijöiden perusteella. Myös ihmisten asumistarpeet ovat eri ikävaiheissa erilaisia. Parhaimmillaan asuinympäristö on monipuolinen ja sosiaalisesti tasapainoinen eli asuntopolitiikalla on onnistuttu toteuttamaan toiveita ja luomaan yhteistä hyvää. Kärkevästä joko–tai -vastakkainasettelusta on siirrytty maltilliseen sekä–että -keskusteluun ja ongelmiin on löydetty erilaisia ratkaisumalleja. Olisiko asumiseen liittyvässä keskustelussa nyt siis tällaisen yhteisen näkemyksen yhteensovittamisen aika?

Näitä asioita pohditaan myös uudessa kirjassa ”Koti, yksilö ja yhteiskunta. Näkemyksiä kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen”, joka on luettavissa osoitteessa https://www.e-julkaisu.fi/Koti_yksilo_ja_yhteiskunta/#pid=1

Kari Leinamo, FM, tutkija
Teppo Forss, FT, toimitusjohtaja, TVT Asunnot Oy