Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne kaupungit ja alueet, jotka pystyvät tarjoamaan viihtyisää, laadukasta ja miellyttävää ympäristöä, joka samalla on kaupunkimaisen tiivistä ja tehokasta. Julkisen tilan, korttelirakenteen ja asuntotuotannon – ja suunnittelun tulee muodostaa mahdollisimman eheä toiminnallinen kokonaisuus.

Turun Pihlajaniemen sijainti on keskeinen kaupunkirakenteessa ja keskusta on kävely- tai pyörämatkan päässä. Pihlajaniemen uutta kaupunginosaa on suunniteltu vähintään 5000 asukkaalle. Oman mielenkiintoisen lisänsä suunnittelutyöhön ovat tuoneet puolustusvoimien tarpeet, naapuruston esiin tuomat näkökulmat, haastavat perustamisolosuhteet, sade- ja merivesitulvien huomiointi sekä alueen rakentamisen jaksottaminen.

Alueen ensimmäisen vaiheen asemakaavaehdotus (n.2500–3000 asukasta.) menee päätöksentekoon vielä tämän kevään aikana. Ensimmäiset tontinluovutuskilpailut pidettiin viime syksynä. Kilpailu oli todella korkeatasoinen.

Kantavana ajatuksena on umpikortteleista muodostuva kaupunkirakenne, eri mittakaavojen kerroksellisuus. Korttelit eivät ole muurimaisia blokkeja, vaan korttelin rakennusten korkeudet vaihtelevat pääsääntöisesti kolmesta kahdeksaan, jolloin pystytään hyödyntämään auringon valoa maksimaalisesti ja samalla luomaan tuulelta ja melulta suojaisia sisäpihoja.

Korttelin yksittäiset talot voivat vaihdella arkkitehtuurinsa ja kokonsa puolesta merkittävästi toisistaan. Näin mahdollistetaan elävä ja vaihteleva kaupunkikuva ja samalla voidaan vastata erilaisten asuntojen tarpeeseen joustavasti. Kortteleiden etualalla on etupiha-alue katualueen ja rakennusalan välissä, johon on mahdollista sijoittaa maantasokerrokseen asuntoja ja niiden pääsisäänkäyntejä sekä terassirakenteita vastaavasti kuin myös korttelin sisäpihalla. Pysäköinti tapahtuu kansipihojen alla sekä alueellisissa laitoksissa. Vieraspysäköinti tapahtuu kaduilla.

Pihlajaniemen suunnittelua ja kehittämistä on tehty uudenlaisella työtavalla ja toimintamallilla alusta asti. Kumppanuusperusteisella projektinjohtomallilla on saatavissa lukuisia hyötyjä ns. perinteiseen malliin. Oleellista on julkisen ja yksityisen sektorin saumaton yhteistyö.

Kaikki lähtee ihmisistä, selkeistä tavoitteista ja saavutetusta luottamuksesta. Yhteistyön voima on kuuntelemisessa ja kunnioittamisessa, avoimuudessa. Tämä mahdollistaa kaavoitustyölle etenemisvauhdin, joka luo sitoutumista.

Valtavan iso rooli on myös vastuullisella ja avarakatseisella maanomistajalla (Senaatti). Kumppanuusperusteisella, projektimaisesti johdetulla kaavoitusmallilla varsinkin laajoissa kaavoitushankkeissa on mahdollista saada ajallisesti miltei puolet pois koko prosessiin käytetystä valmisteluajasta ja samalla lopputuloksen laadun huomattavasti korkeammalle kuin ns. perinteisellä mallilla. Yksityiskohtien määrä on näin laajoissa hankkeissa valtava, mutta sitoutunut voimavara mahdollista monien eri asioiden ja prosessien samanaikaisen tekemisen. Sitoutuminen luo arvoa.

Olemme halunneet työllämme luoda esimerkin Turun tulevalle kehitykselle ja tavoitetason uudelle kaupunkiympäristön laadulle sekä kaupunkilaisten viihtyisyydelle ja hyvälle elämälle. Lopputuloksen kannalta on oleellista myös se, miten ja millä menetelmin uuden kaupunginosan suunnittelutyö viedään läpi. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle on löydetty hyvä toteuttamiskelpoinen malli toimia muuttuvassa toimintaympäristössä.

Pekka Saarinen
Diplomi-insinööri, YKS/582
Urbanity Oy

Kirjoittaja on koordinoinut Pihlajaniemen suunnittelua ja asemakaavoitusta sekä tähän liittyvää vuorovaikutusta. Suunnittelusta ovat vastanneet tanskalainen Gehl Architects, suomalainen Ajak arkkitehdit yhteistyössä Turun kaupungin sekä alueen maanomistajan Senaatti-kiinteistöjen kanssa. A-Kruunu toteuttaa alueelle kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Lisätietoa: www.urbanity.fi