Kaikilla on varmasti omakohtaisia kokemuksia siitä, kuinka helppo tai vaikea asuntoa on sisustaa, kuinka valoisa huoneisto on tai kuinka arjen toiminnot, kuten siivoaminen, perheen yhteinen ruoanlaitto tai etätyön tekeminen asunnossa sujuu. Kaikkiin noihin asioihin vaikutetaan asuntosuunnittelulla.

- Suunnittelun alkuvaihe on merkittävin hetki. Silloin lukitaan isoja asioita eli siihen vaiheeseen pitäisi käyttää tarpeeksi aikaa. Parhaimmillaan prosessi etenee siten, että suunnitelmaa hiotaan vaiheittain arkkitehdin kanssa eteenpäin. Silloin pystytään yhdessä löytämään asuntoihin toimivat pohjaratkaisut, kertoo maaliskuussa A-Kruunun projektipäällikkönä aloittanut DI Risto Kärkkäinen.

Toimiva asuntopohja kestää aikaa

Tämän hetken ongelmana on, että markkinatilanne ja tuottovaatimukset ohjaavat tekemään vapaarahoitteisiin taloihin paljon pieniä asuntoja ja mahdollisimman vähän rappukäytäviä, mikä puolestaan vaikeuttaa hyvien suunnitteluratkaisujen löytymistä isommille asunnoille.

- Pieni asunto ei sinällään ole ongelma, mutta kerrostalon suunnittelu vaikeutuu, jos taloon halutaan paljon pieniä asuntoja. Silloin joudutaan isompien asuntojen suunnittelussa käyttämään pitkiä käytäväratkaisuja ja tuottamaan tiloja, joita on vaikea sisustaa, korostaa Kärkkäinen.

A-Kruunulla on tällä hetkellä rakenteilla ja suunnitteilla lähes 2 000 vuokra-asuntoa. Kaikissa kohteissa on monipuolinen asuntojakauma ARAn ohjeistuksen mukaan. Yhtiö korostaa tuotannossaan laadukkuutta asuntosuunnittelusta lähtien. Kärkkäisen mielestä nimenomaan asunnon toimivuus vaikuttaa siihen, että se koetaan hyväksi vielä vuosikymmenten kuluttuakin. Sellaisia asuntoja tarvitaan aina.

- Lopputulokseen vaikuttaa monta muutakin tekijää markkinaohjauksen lisäksi. Suunnitteluun käytetty aika vaikuttaa helposti myös siihen, korostuuko rakennuksen estetiikka asuntojen toimivuuden kustannuksella. Myös kaava ja  rakennuspaikka määrittelee paljon, miten asuntosuunnittelussa voidaan onnistua. Esimerkiksi korttelirakenteeseen kantakaupungissa toimimattomalla runkosyvyydellä on vaikeampi luoda toimivaa kokonaisuutta kuin esimerkiksi piste- tai lamellitalolle, listaa Kärkkäinen esimerkkejä toiminnan haasteista.

Kodin tärkeys veti asuntosektorille

Kärkkäisen tausta on omistusasuntopuolella. Kokemusta on karttunut yli kymmenen vuoden ajan muun muassa asuntorakennuttamisesta, asumisen konseptoinnista, aluerakentamisen kehittämisestä ja tontinhankinnasta. Erityisen mielenkiinnon kohteita ovat rakennusalan kehittäminen, rakentamisen tuottavuus, ekologisuus ja yhteisöllinen asuminen.

- Asuntotuotantoon olen halunnut suunnata siksi, että pidän kotia erittäin tärkeänä asiana ihmisen elämässä. Koen, että tällä sektorilla teen merkityksellistä työtä, toteaa 34-vuotias Kärkkäinen, jonka arvomaailman tärkeysjärjestys vain korostui taannoisen, jo selätetyn vakavan sairastumisen myötä.

Rakentamisen tuottavuudella Kärkkäinen uskoo vaikutettavan asumisen hintaan. Ekologinen ajattelu puolestaan kumpuaa isyydestä. Hän haluaa miettiä millaisen maailman on jättämässä 15-vuotiaalle tyttärelleen.

- Yhteisöllisyys puolestaan tulee juuri kodin tärkeyden ymmärtämisestä. Eikä se tarkoita pelkästään asuntoa, vaan koko yhteisöä ja asuinympäristöä, toteaa Kärkkäinen.

Perheen kymmenen asuinvuotta Käpylässä ovat korostaneet yhteisön merkitystä, tuonut tietynlaisen ylpeyden omista juurista omassa asuintalossa.

Asuntotuottajat portinvartijoina

- Näen, että asuntojen rakentajilla ja rakennuttajilla on tietynlainen portinvartijan rooli, he pystyvät valitsemillaan ratkaisuilla rikastuttamaan yhteisöjä ja myös vähentämään yksinäisyyttä. Näillä asioilla on iso merkitys laajemminkin yhteiskunnassa, pohtii Kärkkäinen.

Pohjola-Rakennuksen seniorihankkeiden vetäminen toi käytännön tasolla Kärkkäiselle hyviä kokemuksia siitä, miten yhteisöllisyys tuo asukkaille lisäarvoa asumiseen. Kokemustaan hän hyödyntää muun muassa Jätkäsaaressa A-Kruunun ryhmävuokraushankkeessa, jonka projektipäällikkönä hän toimii.

- Yhteisöllisyyttä tai ekologisuutta ei oteta useinkaan vakavasti ja leimataan usein naiviksi haihatteluksi,  nähdään kovin mustavalkoisesti. Esimerkiksi minulle se, että tuntee naapurin nimeltä on jo yhteisöllisyyttä ja maalämpöpumppu on puolestaan ekologisuutta. Asiat pitäisikin nähdä monitasoisina mahdollisuuksina, joilla voidaan edistää hyviä asioita yhteiskunnassa. Kyse on monesti pienistä asioista, jotka vaan pitää ymmärtää ottaa huomioon suunnittelussa tai yhtiön toimintatavoissa, toteaa Kärkkäinen.

ARA-tuotannon elinkaariajattelu viehättää

Gryndi- ja ARA-maailman välillä Kärkkäinen pitää suurimpana erona elinkaariajattelua. Valtion tuella tuotettujen asuntojen rakennuttamisessa mietitään alusta lähtien, miten asunnot ja talot palvelevat asukkaiden ja omistajien tarpeita vuosikymmeniä eteenpäin.

- Koen kohtuuhintaisen asumisen ja elinkaariajattelun erittäin tärkeäksi asiaksi, joka tuo työhöni mielekkyyttä, mutta on myös koko yhteiskunnan kannalta järkevää toimintaa, perustelee Kärkkäinen.

Omistusasuntotuotannossa rakentajien haluttomuus satsata ylimääräisiin kustannuksiin selittyy pitkälti ostajien haluttomuudella maksaa tulevaisuuden tarpeista. Lainamäärä pyritään minimoimaan.

- Kerrostaloasukkaat pitäisi saada ajattelemaan esimerkiksi energiansäästöön liittyvistä panostuksista samoin kuin omakotiasukkaat, jotka ymmärtävät taloudellisen satsauksen tuovan säästöjä tulevaisuuden asumiskustannuksissa, pohtii Kärkkäinen.

Toki kyseessä on myös rakennusliikkeiden uskonpuute. Totuttuja prosesseja ja markkinointitapoja on vaikea muuttaa.

- Olen pohtinut paljon, miten tämä ala voisi kehittyä kokonaisuutena. Tuottavuus, digitaalisuus, kohderyhmä- ja brändiajattelu sekä vastuullisuuskysymykset laahaavat perässä verrattuna muihin teollisuudenaloihin. Laajalla rintamalla olisi vielä paljon tekemistä, toteaa Kärkkäinen.

Teksti: Päivi Karvinen
Kuvat: Jari Härkönen