- Monikaan asukas ei ymmärrä, että asuessaan vaikka 50 neliöisessä kaksiossa hän maksaa jopa 35 neliöstä muuta tilaa. Voisiko ajatella, että asukas maksaisi vain tuon kaksion verran ja halutessaan esimerkiksi irtaimistovaraston, polkupyörä- tai autopaikkoja, maksaisi niiden käytöstä todellisten kustannusten mukaan, kysyy Lehtomäki ja toteaa vielä, että moni varmasti haluaisi mieluummin lisää tilaa asuntoonsa.

Lehtomäki ei tarkoita, että kaikista yhteistiloista pitäisi luopua, mutta kaipaa nykyiseen tilanteeseen hieman joustoa ja lisää valinnanmahdollisuutta asukkaalle.
 

Kaava määrittelee hintatasoa

Hintaan vaikuttavat tekijät päätetään pitkälti kaavamääräyksissä. Suurimmat hintaan vaikuttavat tekijät ovat muun muassa kaavassa määritellyt pysäköinti- ja jäteratkaisut tai rakennusten massoittelu. Uusimpana tekijänä rakennuskustannuksia nostamaan ovat tulossa sähköautojen latauspisteet.

- Asumisen hinta koostuu monesta pienestä osasta. Vaatimuksia on kertynyt ajan kanssa, kun on haluttu parantaa asumisen laatua. Usein ajatellaan, että eihän pieni lisäys maksa paljoa, mutta kun niitä pieniä tekijöitä on paljon, hinta nousee kovaksi. Toisaalta niiden karsiminen on sitten vaikeaa, toteaa Isomöttönen.

- Voisiko kaavaan jättää rakennuttajalle vapauksia, jolloin voitaisiin rakentaa monimuotoisemmin ja asukaslähtöisemmin. Nyt tehdään kaikkea kaikille periaatteella, eikä asukkaalla ole mahdollisuutta valita sitä, mistä hän olisi halukas maksamaan, perustelee Lehtomäki.

Isomöttönen muistuttaa, että kaikkein kalleimmat ja halutuimmat asunnot Suomessa ovat parvekkeettomissa, painevoimaisella ilmanvaihdolla varustettuissaja ilman esteettömyysvaatimuksia rakennetuissa asunnoissa Helsingin kantakaupungissa. Asukkaat ovat valmiita tekemään kompromisseja hyvän sijainnin vuoksi.

- Tuossa kuvastuu hyvin asumisen laatu, jota asukkaat oikeasti arvostavat eli mistä ovat valmiita maksamaan, toteaa Isomöttönen.
 

Tyyppitalot markkinoille

- Myös tyyppitalojen käyttöönotto voisi tuoda tullessaan kustannustehokkuutta ja toisi markkinoille perustasoisia vaihtoehtoja. Nythän jokainen talo tehdään yksilöllisenä projektihankkeena. Tyyppitaloajattelulla pystyttäisiin kehittämään tuotantoprosesseja, jotka ovat muuttuneet rakentamisessa todella vähän sitten 70-luvun.

Lehtomäen mukaan rakennusalan tuottavuuskehitys on ollut todella heikkoa. Siinä olisi alalla peiliin katsomisen paikka ja mahdollisuus myös kustannusjahtiin.

- Kustannuksia voidaan alentaa, mutta vaikuttaviin tekijöihin pitää puuttua. Teknologian kehittyminen pitäisi näkyä enemmän myös rakennusalalla samalla tavalla kuin esimerkiksi autoteollisuudessa, jossa työ on automatisoitunut.  Esimerkiksi esivalmistuksen merkittävä lisääminen voisi tulevaisuudessa parantaa alan tuottavuutta, pohtii Lehtomäki.
 

Rakennuttamista näköalapaikalla

DI Eero Lehtomäki on työskennellyt A-Kruunussa jo vuodesta 2015.  DI Jouni Isomöttönen aloitti viime syksynä. Molempia innostaa valtio-omisteisessa yhtiössä mahdollisuus päästä toteuttamaan monipuolista asuntotuotantoa näköalapaikalla.

- A-Kruunu on kuin alusta, joka mahdollistaa innovaatioiden kehittämisen. Yhtiön yleishyödyllisyys ja talojen rakentaminen omaan omistukseen mahdollistaa meille toteuttaa elinkaarikustannuksiltaan järkevää, ympäristöystävällistä ja laadukasta asumista, toteaa Lehtomäki.

Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että rakennuttamisessa otetaan aina huomioon talojen ylläpito vuosikymmeniä eteenpäin. Rakennusmateriaalit ja talotekniikka valitaan kestämään.
Vaikka A-Kruunu Oy on nuori yritys, perustettu vuonna 2014, sillä on valmiina jo 1097 asuntoa Helsingin seudulla. Rakenteilla tai rakenteille lähdössä on 854 asuntoa ja suunnittelussa 1150 asuntoa. Asuntojen keskivuokra on 12,3 e/m2/kk.

Valtio on asettanut sille tehtäväksi asuntotuotannon lisäksi asumisen innovaatioiden sekä puurakentamisen edistämisen.
 

Puurakentamisen tuottavuusloikka Suomessakin mahdollinen

Isomöttönen hakeutui yhtiöön töihin muun muassa siksi, että tehtävään kuuluu puurakentamisen kehittäminen. Aiheesta myös diplomityön tehneellä Isomöttösellä on monipuolinen puurakentamisen työkokemus pientalo- ja kerrostalotuotannosta.

- Puukerrostalorakentaminen ei ole vielä saavuttanut samanlaista tuotannon tehokkuutta kuin betonirakentaminen. Nyt siihen kuitenkin on mahdollisuus, kun puukerrostaloja rakennutetaan paljon. Meidän kannattaa keskittyä tekemään hyviä perustaloja. Sitä kautta saataisiin kehitettyä tuotantoa tehokkaammaksi ja aikaan kilpailua, toteaa Isomöttönen.

Tällä hetkellä puurakentaminen on Suomessa vielä arviolta 15 % kalliimpaa kuin betonirakentaminen. Ruotsissa puukerrostaloja pystytään jo tuottamaan jopa betonikerrostaloja edullisemmin.

- Kun luodaan kysyntää, tarjontakin kehittyy. Puurakentamisessa kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän sen hyviä ominaisuuksia kuten sitä, että materiaali on kevyt ja rakentamisessa pystytään hyödyntämään tehtaassa tapahtuvaa esivalmistelua. Puurakentamisen kehittymisen kannalta myös tuotekehittelyllä pitäisi olla tulevaisuudessa isompi rooli, toteaa Lehtomäki.

Molemmat pitävät tärkeinä myös puurakentamisen ympäristöystävällisyyttä.

- On järkevää, että myös ARA edistää puurakentamista, jonka rakentamisen aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin betonirakentamisen. Puu myös sitoo hiiltä pitkäksi ajaksi, toteaa Lehtomäki. 

Tilaajan näkökulmasta katsottuna puurakentamisen kehittyminen toisi alalle myös lisää kilpailua ja vaihtoehtoja.

- Haluaisimme nähdä, että puu ja betoni olisivat tulevaisuudessa kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Teemme kumpaakin ja tarvittaessa myös hybriditaloja eli puu- ja betonirakenteiden yhdistäviä vaihtoehtoja, kertoo Lehtomäki.

A-Kruunun tavoitteena on vuodesta 2021 lähtien rakennuttaa noin 800 asuntoa vuosittain Helsingin seudulle ja muihin kasvukeskuksiin, joissa on kysyntää kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista.
 

Teksti ja kuva: Päivi Karvinen