Asumisen kohtuuhintaisuus Helsingin vuokra-asunnoissa eilen ja tänään
Helsingin kaupungin kohtuuhintaisen asumisen mittaristo julkaistiin reilu vuosi sitten. Kohtuuhintaisen asumisen tarkastelussa alulle panevana voimana oli saada tarkempaa selvyyttä siitä, miten asumisen kustannukset suhteutuvat erilaisten helsinkiläisten asuntokuntien tuloihin eri kaupunginosissa. Mittariston tulosten mukaan asuminen on kohtuuhintaista 22 prosentille helsinkiläisistä asuntokunnista, käytettäessä EUROSTATin kohtuuhintaisen asumisen määritelmää (asumiseen kuluu korkeintaan 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista). Miltä tilanne näyttää nyt kaksi vuotta tarkasteluajankohtaa myöhemmin vuokra-asukkaiden osalta?
Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat Helsingissä muuta maata korkeammat. Tästä seurauksena asumisen kustannukset ovat pääkaupungissa korkeammat kuin muualla Suomessa, vaikka rakennuskustannusten, kiinteistöjen ylläpitokustannusten ja korkojen nousu, alhainen kuluttajaluottamus sekä kasvanut inflaatio ovat laskeneet asuntojen hintoja.
Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on ollut koronavuosista alkaen tarjolla Helsingissä aiempaa enemmän, mutta kysynnän heikkenemisestä huolimatta vuokrien laskua on hidastanut edellä kuvattu kustannustason nousu. Ara-vuokra-asuntojen osalta vaikutus on näkynyt vuokrien nousuna. Tulokehitys sen sijaan ei ole ollut yhtä vauhdikasta kuin asumisen kustannusten kasvu.
Toki erilaisten asuntokuntien tilanteet ja asunnot poikkeavat toisistaan. Kohtuuhintaisen asumisen mittaristo on yleistys siitä, miten asumiskustannukset jakautuvat erilaisille asuntokunnille. Otetaan kuitenkin tarkempaan tarkasteluun vuokra-asunnoissa asuvat asuntokunnat, joiden asumiskustannukset ovat nousseet. Mittariston tarkasteluvuodesta 2021 asuntojen vuokrat ovat nousseet viidellä prosentilla vuoden 2024 toiselle vuosineljännekselle. Jotta asuminen olisi mittarin mukaan kohtuuhintaista, vaatii tämän hetken vuokrataso keskimäärin 220 euroa suuremmat käytettävissä olevat rahatulot kuussa ara-vuokra-asunnoissa ja 175 euroa suuremmat vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa.
Vuonna 2021 kaikissa vuokra-asunnoissa asuminen vei keskimäärin 38 prosenttia käytettävissä olevasta rahatulosta eri elinvaiheissa olevilta asuntokunnilta, kun taas vastaavasti vuoden 2024 toisella neljänneksellä vuokra-asumisen kustannukset nousivat jo kohtuuhintaisuuden rajalle eli 40 prosenttiin. Edelleen perheille tilanne on vaikein asumisen kustannustaakan kanssa. Vaikka prosenttiyksiköissä muutos ei olekaan valtaisa, on asumisen kustannukset nousseet esimerkiksi vuokralla asuvalle kahden vanhemman perheelle yli 130 euroa kuussa.
Keväällä 2023 Helsingin kaupunki toteutti kyselyn kaupungista koronan aikana poismuuttaneille, jossa asumisen kustannukset nousivat yhdeksi keskeisimmäksi syyksi muuttaa pois kaupungista. Kohtuuhintaisuus on siis edelleen keskeinen kysymys Helsingin kaupungille.
Reetta Marttinen
Kirjoittaja toimii Helsingin kaupungilla tutkijana Kaupunginkansliassa asuminen-yksikössä ja tutkii muun muassa asuntomarkkinoita ja asuntokannan kohdentumista.
Kuva: Jussi Hellsten