Rakennuttamisjohtaja Jouni Isomöttösen yksikköön kuuluu kolme kokenutta projektipäällikköä: Leena Aho-Manninen, Sonja Laaksonen ja Raisa Turtiainen. Nelikolta löytyy työkokemusta rakennuttamisen lisäksi suunnittelusta, rakennusliikemaailmasta, kiinteistöjen ylläpidosta ja korjausrakentamisesta. Sopiva kokonaisuus yhtiöön, joka tuottaa omaan omistukseen asuntoja pitkäaikaiseen käyttöön.

- Olemme päivittämässä tänä vuonna suunnitteluohjettamme ja siihen työhön otamme mukaan myös asuntojen vuokrauksesta, isännöinnistä ja ylläpidosta vastaavat henkilöt. Kun teemme omaan omistukseen asuntoja, on tärkeää saada esiin tilojen käyttäjien näkökulmia. Se tuo asukkaille paremman asumiskokemuksen ja myös kustannussäästöjä, toteaa Isomöttönen.

Aho-Manninen korostaa, että asukkaiden toiveiden toteuttamisessa ei useinkaan ole kysymys suurista kustannuksista.

- Monet lapsiperheet ovat toivoneet, että uusissa asunnoissa olisi esimerkiksi vaatenaulakko lasten korkeudella. Toteuttamalla heidän toiveensa varmistamme samalla, ettei asuntoon tehdä turhia reikiä seiniin. Kyse on monesti tosi pienistä, mutta asukkaille tärkeistä asioista. Nämä tarpeet meidän pitää saada entistä paremmin esiin, korostaa Aho-Manninen.

Korkotason nousu haastaa rakennuttamista

Rakentamisen maailmassa on eletty pari rankkaa vuotta ensin koronan ja sitten Ukrainan sodan aiheuttamien ongelmien vuoksi.

- Tilanne on näkynyt enemmän urakoitsijoiden puolella, kun ovat pähkäilleet koronan aiheuttaman työtekijäkadon ja sodan aiheuttaman materiaalipulan kanssa. Meille saakka asiat on tuotu vasta, jos on ollut todella hätätilanne, eikä niitä tilanteita ole juurikaan ollut, toteaa Turtiainen ja toteaa tilaajan puolella parin viime vuoden haasteellisen ajan vaikuttaneen ns. digiloikkaan.

- Nyt on siirrytty enemmän etäkokouksiin hankkeiden läpiviennissä. Näitä etäkokouksia ei juurikaan ollut ennen Korona-pandemiaa. Tämä on tuonut joustavuutta tekemiseen, kun voidaan pitää nopeasti palavereita ilman kokoontumista.

Myös Isomöttönen toteaa, että A-Kruunun hankkeisiin tilanne on vaikuttanut yllättävän vähän ja kehuu urakoitsijoiden selvinneen ongelmista kiitettävästi. Tulevaisuutta on kuitenkin juuri nyt vaikea ennustaa. Vaikka rakentamisen hinta on hieman laskenut, kohonneilla hinnoilla on taipumus pysyä ylhäällä. Taivaalla on myös uusia pilviä, jotka vaativat Aho-Mannisen mukaan pitkän aikavälin tarkastelua.

- Meidän suurin ongelmamme on korkotason nousu. Mehän emme voi tarkastella hankkeita pelkkänä kertainvestointina, vaan on tarkasteltava pitkän aikavälin asumiskustannuksia, jotta omakustannusperiaatteella määritellyt vuokrat pysyvät kohtuullisina, toteaa Aho-Manninen.

Asumisen hinnan nousu huolettaa

- A-Kruunu on pystynyt toistaiseksi saamaan hankkeita liikkeelle, mutta mihin asuntorakentamisen ala on kokonaisuudessaan menossa? Markkinoilla on huolestuttavan paljon myymättömiä asuntoja. Epävarmuustekijöitä on sen verran paljon ilmassa, että pahin voi olla vasta edessä, pohtii Isomöttönen ja antaa asialle myös perusteluja.

- Kustannukset ovat korkealla ja korkojen nopea nousu on aiheuttaa suurta epävarmuutta markkinoilla. Jos asuntoja ei osteta, niitä ei myöskään rakenneta. Toki asuntopula pitää huolta A-Kruunun tuottamien kohtuuhintaisten ja hyvillä paikoilla sijaitsevien asuntojen kysynnästä.

Laaksonen näkee asumisen hinnan taustalla rakentamisen korkean hinnan, johon vaikuttaa monta tekijää.

- Rakennuksista tulee jokaisen uuden määräyksen myötä kalliimpia ja myös monimutkaisempia, kun talotekniikan määrä kasvaa jatkuvasti. Vihreä siirtymä, vaikka onkin hyvä asia, tulee nostamaan sekin rakentamisen hintaa. Pääkaupunkiseudulla myös pohjarakennettavuus on vaativaa. Esimerkiksi Verkkosaarenrantaan rakenteilla olevassa uudessa kohteessamme jouduimme toteuttamaan porapaalutuksen, jossa tuli 11 kilometriä paaluja maahan talon alle, kertoo Laaksonen.

 
Kuusikko on Suomen suurin, kuuden puukerrostalon kokonaisuus, johon A-Kruunu on rakennuttanut 92 vuokra-asuntoa Honkakuusenkadulle ja Aihkinkadulle. Yhtiön rakenteilla olevasta asuntotuotannosta tällä hetkellä kolmannes on puukerrostaloja.

Myös laatu tulevaisuuden haasteena

Nelikon mukaan hintakysymysten lisäksi tulevaisuuden haasteena on suunnittelun laadun varmistaminen.

- Suunnittelun laatu on jossain määrin heikentynyt viime vuosina. Meillä on meneillään eräänlainen sukupolven vaihdos, mikä näkyy esimerkiksi siten, että osa suunnittelijoista on irtautunut projekteista eivätkä he käy työmailla. Lisäksi laatua heikentää jatkuva kiire ja tekijöiden ylikuormitus. Huono suunnittelu nostaa sekin hintaa, harmittelee Isomöttönen ja kritisoi hieman myös 3D-mallien käyttöä.

- Kyllähän se näyttää hienolta, mutta sillä ei välttämättä ole todellisen rakentamisen kanssa mitään tekemistä. Malliin ei saa sokeasti luottaa, vaan pitää ymmärtää rakenteellinen toiminta 3D:n taustalla.

Kokeneiden rakennesuunnittelijoiden puute näkyy Aho-Mannisen mukaan myös siksi että rakentamisen volyymi on ollut viime vuosina hurja. 

- 90-luvulla kukaan ei halunnut rakennesuunnittelijaksi, kun ei ollut töitä. Siksi suunnittelijoista on nyt pulaa. Onneksi viimeisen kymmenen vuoden aikana teknisen insinöörisuunnittelun arvostus on lisääntynyt, mutta heillä ei ikävä kyllä ole riittävästi kokeneita osaajia ohjaamassa töitä, toteaa Aho-Manninen.

A-Kruunulla kiitelty tilaohjelma

Myös asuntosuunnittelu kaipaisi Isomöttösen mielestä ryhtiliikettä.

- Projektipäällikkömme joutuvat tekemään joissain kohteissa liian paljon työtä huoneistopohjien saamiseksi sellaisiksi, että asunnoista tulee asuttavia, helposti kalustettavia ja myös kustannustehokkaita, harmittelee Isomöttönen. 

A-Kruunun asunto-ohjelma antaa kuitenkin asuntojen ison keskipinta-alan myötä asuntojen suunnittelulle ja toteutukselle hyvät lähtökohdat. 

- Ohjelmamme myötä myös rakentaminen on edullisempaa ja edesauttaa hankkeidemme liikkeelle lähtöä. Monessa kaupungissa kiitellään myös sitä, että rakennutamme isompia perheasuntoja, joilla on yhä kysyntää, vaikka niitä tuotetaan nyt vähemmän, toteaa Isomöttönen.

Koulutusta lisättävä ja alan brändiä vahvistettava

Tulevaisuuden haasteita alalla tuntuu riittävän. Alalla on ja tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän muun muassa ulkomaalaista työvoimaa.

- Kommunikointi on vaikeaa, kun ei ole yhteistä kieltä. Ulkomaalaisilla tekijöillä voi olla myös eri näkemys laadusta kuin meillä. Tähän pitäisikin kiinnittää erityistä huomiota ja muuntokouluttaa tekijöitä niin kielellisesti kuin myös rakentamisen kulttuurin osalta, esittää Laaksonen.

Aho-Manninen korostaa, että ulkomaalaisia tarvitaan alalla muun muassa siksi, että suomalaisilla ei ole enää riittävää osaamista tietyissä ammattiryhmissä. 

- Esimerkiksi puhtaaksi muuratun tiiliseinän tai laatoituksen tekijät tulevat jo muualta maista, joissa käsityöläisen ammattitaito on tallella, toteaa Aho-Manninen.

Laaksonen kaipaisi rakennusalalle myös nuorille suunnattuja brändinkohotuskampanjoita.

- Ala on hyvä ja tarjoaa monipuolista työtä eri tehtävissä. Ehkä nyt ollaan murrosvaiheessa muun muassa puurakentamisen takia. Toivottavasti halliolosuhteissa tapahtuva rakentaminen houkuttelee suomalaisiakin takaisin alalle, pohtii Laaksonen.

Puukerrostalojen ylläpidolle tarvitaan kehittämisohjelma

Puurakentamisen edistäminen onkin A-Kruunun yksi erityistehtävistä. Yhtiöllä on valmiina jo kolme puukerrostalokohdetta, joissa on yhteensä 197 asuntoa. Yhtiön rakenteilla olevasta asuntotuotannosta tällä hetkellä kolmannes on puukerrostaloja.

- On hyvä, että puukerrostaloja tehdään, sillä jos ei ole hankkeita, toiminta ei kehity. A-Kruunu on valtio-omisteisena yrityksenä luonteva taho rakennuttamaan niitä. Puukerrostalotuotanto lisää myös meille hankemahdollisuuksia tilanteessa, jossa hyvän sijainnin tonteista on pulaa, toteaa Isomöttönen.

Suomen suurimmassa puukerrostalohankkeessa Tampereen Vuoreksessa projektipäällikkönä toiminut Aho-Manninen kaipaa tulevaisuudessa investointipäätösten taustalle koottua tietoa puukerrostalojen ylläpidosta. 

- Tarvittaisiin ylläpidon kehittämisohjelma, jossa kootusti kerättäisiin eri toimijoilta tietoa ylläpidon kustannuksista esimerkiksi kymmenen ensimmäisen vuoden ajalta. Sitä kautta pystyisimme kehittämään puukerrostalorakentamista koko Suomessa, esittää Aho-Manninen. 

 
Leena Aho-Mannisella, Jouni Isomöttösellä, Raisa Turtiaisella ja Sonja Laaksosella löytyy mittava työkokemus rakennuttamisen lisäksi suunnittelusta, rakennusliikemaailmasta, kiinteistöjen ylläpidosta ja korjausrakentamisesta.

Teksti: Päivi Karvinen
Henkilökuvat: Tapio Antere, kohdekuva: Jari Härkönen