News article

Lummetiellä tutkitaan yhteisöllisyyden mahdollisuuksia palvelumuotoilun keinoin

Miten ihmiset saadaan kohtaamaan, että yhteisöllisyys kehittyy ja luo taloon asumisviihtyisyyttä? Sitä tutkitaan A-Kruunun Vantaan Lummetie 6a:ssa graduaan tekevän Satu Karppisen johdolla. Ensimmäisessä työpajassa mukana ollut Susanna Väisänen toivoo taloon syntyvän toimivan naapuriavun.

Karppinen tekee graduaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaan. Aihe syntyi omakohtaisista kokemuksista uudessa asuinyhteisössä. Gradun on tarkoitus valmistua vuoden 2023 aikana.

- Olen itsekin muuttanut juuri uudiskohteeseen ja miettinyt miten omaan taloyhtiöömme rakentuisi yhteisöllisyyttä. Aiemmissa kotitaloissani naapureihin tutustuminen on auttanut itseäni kiintymään taloon. Päädyin kysymään A-Kruunulta kiinnostusta asiaa, koska olen huomannut, että yhtiö on ollut mukana erilaisissa tutkimushankkeissa aiemminkin, kertoo Karppinen.

Lummetie 6a on viime vuonna valmistunut 128 asunnon moderni asuinyhteisö Tikkurilan keskustassa. Asuntoja on yksiöistä perheasuntoihin ja asukkaita kaikista ikäryhmistä. Talossa on riittävästi erilaisia asukkaita, jotta tutkimuksen teko onnistuu.

- Ilman muuta lähdimme tähän tutkimukseen mukaan, koska tämän myötä saamme arvokasta tietoa yhteisöllisyyden kehittämiseksi taloissamme. Yhteisöllisyydellä on todella suuri merkitys tänä päivänä, jolloin yksinasuminen on yleisempää kuin koskaan, toteaa kiinteistöpalvelupäällikkö Petteri Puolanne.

Työpajoissa luotiin neljä asukaspersoonaa

- Työni aiheena on selvittää, miten palvelumuotoilun menetelmät soveltuvat taloyhtiön yhteisöllisyyden kehittämiseen. Palvelumuotoilun yksi keskeisimpiä ajatuksia on ihmiskeskeinen kehittäminen, jossa tuodaan eri ihmisiä yhteen ja kehitetään käsillä olevaa asiaa käyttäjien, tässä tapauksessa asukkaiden, tarpeiden ja toiveiden perusteella, toteaa Karppinen.

Tutkimustyökaluna Lummetiellä on työpajatyöskentely. Ensimmäinen työpaja pidettiin tammikuun lopulla ja kaksi muuta pidetään helmi-maaliskuussa.

- Ensimmäisessä työpajassa tutustuimme toisiimme ja loimme neljä erilaista asukaspersoonaa. Pienryhmissä herätettiin persoonat "eloon" tunnistamalla heidän tarpeensa ja toiveensa asuintalon yhteisöllisyyteen liittyen. Mietimme myös, miten he käyttävät talon yhteisiä tiloja. Toisessa työpajassa keskitytään kerhohuoneen kalustuksen ja sisustuksen suunnitteluun sekä mietitään vielä tarkemmin sen erilaisia käyttötapoja. Kolmannen työpajan aihe tarkentuu myöhemmin, kertoo Karppinen.

Ideoita viihtyisyyden parantamiseksi

Ensimmäinen työpaja sujui Karppisen mukaan todella hyvin.

- Tilaisuudessa oli mukavasti porukkaa ja hyvä tunnelma. Tehtävien tekeminen onnistui hyvin ja niistä saamani palaute oli kannustavaa. Yhteisöllisyyden kehittymisen kannalta tärkeintä on saada ihmiset kohtaamaan toisensa, ja siinä työpaja on oiva väline. Saimme myös kerättyä paljon mahtavia ideoita esimerkiksi talon yhteisiin tapahtumiin ja viihtyisyyden parantamiseen liittyen, kiittelee Karppinen.

Työpajatyöskentelyyn lähti mukaan toista kymmentä asukasta. Lisäksi paikalla oli A-Kruunun kaksi työntekijää vastaamassa kiinteistöön liittyviin kysymyksiin. Asukkaista ensimmäisessä tapaamisessa mukana oli myös Susanna Väisänen.

- Osallistuin työpajaan koska tykkään osallistua asumispaikkani yhteisiin juttuihin. Eikä tällaista mahdollisuutta ole aiemmin tullut vastaan. Idea kuulosti oikein houkuttelevalta, toteaa Väisänen, joka yllättyi työpajatyöskentelystä.

- Ajattelin työpajojen liittyvän vaan suoraan yhteistoimintaan liittyviin hankintoihin, joten ryhmäytyminen ensimmäisen työpajan aluksi oli yllätys. Aion osallistua myös muihin työpajoihin, varsinkin seuraavan kerran sisustusosuutta odotan innolla.

Naapuriin luottaminen tärkeää

Väisänen toivoo taloon syntyvän erityisesti toimivan naapuriavun.

- Toivon, että voimme yhdessä hyödyntää kerhohuonetta monella tavalla. Esimerkiksi peli-illat kuulostivat oikein mukavilta, samoin kuin teemajuhlat ja muut yhteiset riennot. Toivoisin myös, että saisimme taloomme toimivan naapuriavun, jossa voisi tiukan paikan tullen luottaa naapuriin, pohtii Väisänen.

Kuvituskuva