Blog article

Inflaatiopiikki vaarantaa talouskehityksen

Korona-pandemia ja Venäjän käynnistämä sota ovat potkaisseet liikkeelle visaisimman kustannus- ja hintakierteen sitten 1970- ja 80 -lukujen. Asian riskisyyttä lisää se, että merkittävä osa taloudenpitäjistä ei joko muista tai käytännössä tiedä, miksi inflaatio on uhka talouden kannalta.

Taloyhtiöiden ylläpitokustannukset nousevat vuonna 2022 vanhemmassa kaukolämpötalossa arviolta 8 – 9 % edellisvuodesta. Helsingissä lukemat ovat reilusti yli 10 %. Mutta on myös kaupunkeja, joissa kehitys on huomattavasti maltillisempaa, kun kaukolämmön hinta on pysynyt paikoillaan, eikä muitakaan merkittäviä kuntakohtaisia kustannusnousuja ole toteutunut. Palveluiden hinnat ovat nousseet tilastoissa varsin maltillisesti tähän vuoteen saakka.

Vuonna 2023 asuinkiinteistöjen menopaineet uhkaavat pysyä suurena, ellei kiinteistötasolla pystytä löytämään jarruja. Keskimääräiset kustannusnousut ovat tässä vaiheessa arvioituna hyvinkin 5 – 6 prosenttia edellisvuodesta. Riski on tuota suurempaan nousuun, mikäli palveluiden hinnoitteluun ilmaantunut sopuli-ilmiö saa valtaa. 

Helsingissä kaukolämmitteisen talon kustannukset voivat nousta jälleen miltei 10 prosenttia. Jos näin käy, kaukolämmitteisen helsinkiläisen vanhemman taloyhtiön kustannusnousu on kolmanneksen luokkaa 2021-2023. Tämä ei voi olla tekemättä isoa lovea kotitalouksien lompakoihin. Myös muut kulutus- ja investointimahdollisuudet heikentyvät. Palkat ja tuottavuus eivät nouse likimainkaan tätä vauhtia.

Lämmityskustannusten nousu painaa päälle muuallakin kuin Helsingissä, sillä lämmityspolttoaineet ovat kautta linjan kallistuneet. Polttoainetuonti Venäjältä on loppunut. Sähkön hinta on nousemassa monella asiakkaalla vasta vuonna 2023. Jos hyvä tuuri käy, sähkön hinta Suomessa asettuu jo vuonna 2023. Jos huonommin käy, korkeat sähkön hinnat jatkuvat pitkälle vuoteen 2024.

Sähkön ja lämmön ohella nousupiikkiä pilkistää miltei kaikista kulueristä. Rakennuskustannukset heijastuvat myös ylläpitokorjauksiin ja vakuutusmaksuihin, ja kuluttajahinnat tontinvuokriin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vesi maksaa ensi vuonna 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Lisäksi lainakorot nousevat jyrkästi, mikä lisää omistajien kustannuksia ja vaikeuttaa investointilaskelmia. Kustannusnousun vieminen markkinavuokriin on eritoten pääkaupunkiseudulla erittäin haastava rasti, kun vuokra-asuntojen tarjonta ylittää kysynnän.

Yksi kuuma kysymys on se, että miten palvelut hinnoitellaan vuodesta 2023 lähtien. Kiinteistö-, isännöinti- ja kaikkia muitakin palveluita ostavien on oltava huolellisia, jotta hatarat ”kiihtyneeseen inflaatioon” vetoavat hintailmoitukset eivät inflatoi vielä entisestään kiinteistökustannuksia. Hinnankorotukset eivät ole mikään ilmoituskysymys myyjän ja ostajan välillä. Palveluita ostavien organisaatioiden ja kotitalouksien maksukyky ei missään tapauksessa ole rajaton.

Entä vuosi 2024, mitä pystymme tässä vaiheessa sanomaan? Epävarmuus on suurta. Kaupungista ja taloyhtiöstä toiseen tilanteet vaihtelevat varmasti paljon. Lämmitysenergian ja sähkön hintoihin on uskaliasta mennä povaamaan suurta helpotusta, toivoa voi. Palveluiden hinnoittelu ja työvoimakustannuksien kehitys ovat yhä suuremmassa roolissa. Varmaa on vain se, että energiaa säästämällä säästää myös euroja. 

 

Jukka Kero
Pääekonomisti
Suomen Kiinteistöliitto ry