Täällä eri alojen asiantuntijat pohtivat asumista ja rakentamista, asumisen innovaatioita ja puurakentamista. Tekstit edustavat kirjoittajien näkemyksiä eivätkä ne välttämättä vastaa A-Kruunun kantaa asioissa.
Jakolinja kasvukaupunkeihin ja vähenevän väestön kuntiin jäsentää Rinteen/Marinin hallitusohjelmassa asuntopolitiikkaa – perinteiseen tapaan. Väestön väheneminen on pienin yhteinen nimittäjä suurimmalle osalle suomalaisia kuntia. Myös kaupungeista suurin osa kuuluu tähän joukkoon. Kovin paljon näistä keskenään erilaisista paikkakunnista tämä ei kuitenkaan kerro. Putoaako keskikasti politiikan kartalta?
On mielenkiintoista, kuinka selvästi vuokra-asumisen suosio nousee maan elintason kohotessa. Hyväksi esimerkiksi kelpaa esimerkiksi Puola. Euroopassa omistusasuminen on sitä yleisempää, mitä köyhempi maa on. Tämä näkyy edelleen selvästi entisissä itäblokin maissa. Vastaavasti Sveitsissä ja muissa kaikkein vauraimmissa maissa vuokra-asuminen on yleisintä.
Otimme tämän vuoden alussa käyttöön uudenlaisen toimintamallin asuntojen vuokraukseen ja isännöintiin. Toiminnot yhdistettiin palvelupäällikön toimenkuvaan. Malli on osoittautunut erinomaiseksi keinoksi vaikuttaa moneen asiaan yrityksemme toiminnassa.
Kuopio ei alistu Tilastokeskuksen uuteen väestöennusteeseen, vaan uskoo asumisen vetovoimaan ja vahvaan kaupungin kehitykseen ”Hyvän elämän pääkaupunki” -vision mukaisesti.
Kohtuuhintaisen asumisen järjestäminen kaupungistuvassa yhteiskunnassa on visainen tai jopa pirullinen ongelma. Etenkin jos ei haluta samalla voimistaa väestörakenteen alueellista eriytymistä eikä kasvattaa työ- ja asuinpaikkojen välistä etäisyyttä.
Asumisen tukijärjestelmien taloudellisesta taakasta valtiolle ja veronmaksajille on viime aikoina keskusteltu tieteellisissä julkaisuissa, lehdistössä, seminaareissa ja muissa tapaamisissa.
”Kaikki eivät voi syntyä turkulaisiksi, mutta onneksi Turkuun voi muuttaa.” Miten helppoa kaupungin mainoslauseen toteuttaminen Turun asuntomarkkinoilla käytännössä on?
Sosiaalisen asumisen festivaali 2019 (International Social Housing Festival 2019) pidettiin 4.- 8. Kesäkuuta Ranskan Lyonissa. Nelipäiväiseen seminaariin oli sisällytetty valtavasti asiaa asumisesta, jonka voisi määritellä esimerkiksi siten, että sosiaalisen asumisen tavoitteena on tarjota hyvän elämän peruselementit ilman että joku taho hyötyy siitä taloudellisesti.
Hallitusohjelmaan kiteytyy hienosti ajassa olevia kehittämistarpeita. Tampereen kaupunki on ollut mukana osuuskunta-asumisen selvityksen laatimisessa. Olemme myös nostaneet esille tarpeen kohtuuhintaisen omistusasumisen edistämisestä mahdollisesti aravalainoituksen kautta. Ryhmärakennuttamisen edistämiseksi hallitusohjelmaan on kirjattu rakennusaikaisen takauksen säätäminen. Tämä tarvitaan käynnistyvien ryhmärakennuttamishankkeiden määrän voimakkaaksi lisäämiseksi.
Muuttoaikeita ja muuttoliikettä on tutkittu valtavasti. Sen sijaan tilannetta, jota voidaan nimittää vaikkapa asumisloukuksi, on tutkittu hämmästyttävän vähän.
Normaaliuden periaate on kantava teema ARA-asuntotuotannossa. Erityisesti se pistää silmään ARA-vuokratalojen suunnittelussa ja arkkitehtuurissa. Tämän tästä uudet ARA-kohteet erottuvat edukseen asuinalueen muusta uustuotannosta.
Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry teki keväällä 2019 historiaa, kun ARA-vuokra-asukkaiden näkemyksiä asumisesta, vuokranantajista, asumisen kohtuuhintaisuudesta ja asukkaiden toimeentulosta selvitettiin ensimmäistä kertaa valtakunnalliseksi. Selvityksen toteutti KOVAn toimeksiannosta KTI Kiinteistötieto Oy.
“Kaupungit ovat mahdollisuuksien paikkoja. -- Samalla kaupungit ovat kuitenkin usein eriytyneitä. Eriytyneissä kaupungeissa on railoja ja esteitä, jotka tuottavat ulossulkevia paikkoja ja huono-osaisuuden keskittymiä.” (OECD: Divided Cities, 2018, s. 3)
Muistan hyvin ensimmäisen yrityksen aikaansaada Helsingin seudulle yhteisvastuullista asuntopolitiikkaa. Ministeri Siimeksen nimissä kulkenut hanke pyrki tuolloin parikymmentä vuotta sitten vähentämään asuntotonttipulaa ja ohjaamaan kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa tasapuolisesti seudun kuntiin.
Pärjätäkseen tontinluovutuksen konseptikilpailuissa on haastettava normaalit työskentelytavat, kasattava monialainen kumppaniverkosto, innovoitava laaja-alaisesti ja ylitettävä itsensä tiiminä. Tonttien luovutus puhtaalla hintakilpailulla ei tuota yhtä tehokkaasti innovatiivista ja monipuolista kaupunkia.
Palaako puu kerrostaloihin? Näin kysyimme vuonna 2013 puukerrostalorakentamisen tietopaketissa. Nyt, vuonna 2019 voin todeta, että puu palaa kerrostaloihin. Tätä asiaa edesauttaa se, että ARA-yhteisö A-Kruunu on ottanut puukerrostalorakentamisen osaksi strategiaansa. A-Kruunu laajentaa toimintansa valtakunnalliseksi rakennuttajaksi tavoitellen puukerrostaloille tiettyä vuosittaista osuutta.
Yritysvastuuasiat ovat muutaman viime vuoden aikana vakiintuneet olennaiseksi osaksi kiinteistöalan ammattimaisten toimijoiden sanavarastoa.