Blogikirjoitus

Ekonomisti tekee tutkimusta kohtuuhintaisesta asumisesta

KOVA ry palkkasi historiansa ensimmäisen ekonomistin ja aloitin tehtävässä huhtikuun loppupuolella. Tehtäviini ekonomistina kuuluvat erilainen tiedontuotanto ja analysointi. Tulen vastaamaan KOVAn tutkimus- ja selvitystoiminnasta, ja osallistun myös edunvalvontatoimintaan. Odotan innolla, että pääsen tuottamaan yhteiskunnallisesti merkittäviä analyysejä ja tutkimaan asumista KOVA ry:n ekonomistina. On hyvin tärkeää, että poliittiset toimijat pystyvät nojaamaan laadukkaaseen tutkimustietoon päätöksiä tehdessään, ja haluan osaltani mahdollistaa tämän asuntopolitiikan saralla.
 

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten vuokra- ja asumisoikeusyhtiöiden toimialajärjestö ja se toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet, joista A-Kruunu Oy on yksi, omistavat yhteensä yli 330 000 kohtuuhintaista vuokra- ja asumisoikeusasuntoa ympäri Suomen.

Aiemmin olen tehnyt tutkimusta Turun yliopistossa, josta väittelen kauppatieteiden tohtoriksi kuluvana vuoden kesänä. Väitöskirjani koostuu kolmesta tieteellisestä artikkelista, jotka käsittelevät teemoja erityisesti asunto- ja kiinteistömarkkinoiden ympärillä. Kerron seuraavassa hieman tutkimuksistani.

Väitöskirjani aiheista

Artikkeleista ensimmäisessä tarkastelen, miten Helsinkiin ja Espooseen rakennettu Raide-Jokeri-pikaraitiotie vaikutti asuntomarkkinoihin. Käytän tutkimuksessa huoneistotason asuntokauppadataa ja ekonometristä menetelmää, jonka avulla pystytään tunnistamaan kausaalinen syy-seuraussuhde.  Havaitsen, että 800 metrin säteellä pikaraitiotien pysäkeistä sijaitsevat asunnot kallistuvat noin 5 prosenttia jo 5–6 vuotta ennen liikennöinnin aloitusta. Lopuksi lasken karkean arvion investoinnin vaikutuksesta koko asuntokannan arvoon. Tämän arvion mukaan investointi oli kustannustehokas investointi, sillä sen tuottamat hyödyt olivat kustannuksia suuremmat.

Toisessa artikkelissa tutkimuksen kohteena ovat Suomessa vuonna 2009 tehdyt kuntaliitokset ja tarkemmin näiden liitosten merkitys maankäytölle. Tätä varten käytössä on rekisteridataa, josta pystytään havaitsemaan asuinrakennusten yksityiskohtaisia tietoja, kuten niiden sijainti kunakin vuonna. Vertailen kuntaliitoksen tehneitä kuntia niitä mahdollisimman tarkasti muilta ominaisuuksilta muistuttaviin mutta liitoksen ulkopuolelle jääneisiin, kun tarkastelen uusien asuinrakennusten sijaintia kuntaliitoksen jälkeen. Tärkein havainto on, että pääsääntöisesti kuntaliitoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta maankäyttöön. Tarkemmassa analyysissa paljastuu kuitenkin, että pienissä liitoksen tehneissä kunnissa uudet asuinrakennukset rakennetaan lähemmäs liitoksen keskustaa noin 10 vuoden kuluttua liitoksista.

Väitöskirjani kolmannessa artikkelissa analysoin rakentamisen laadun ja rakentamisaikana vallitsevan taloustilanteen välistä yhteyttä. Tutkimusta varten olen kerännyt dataa muun muassa suomalaisilta kaupungeilta ja ARAlta ajanjaksolta 1980–2008. Rakentamisen laadun mittarina käytetään yhtäältä huoneiston asuinkustannuksia ja toisaalta rakennukseen tehtyjä merkittäviä korjauksia. Tutkimus osoittaa, että rakentamisen aikaisen taloussyklin ja rakentamisen laadun välillä on selkeä yhteys: asumiskustannukset ovat korkeammat ja korjausten esiintyvyys suurempi rakennuksissa, jotka on rakennettu taloudellisen matalasuhdanteen aikana. Vaikka tarkat mekanismit tulosten takana eivät tutkimuksessa aukottomasti selviä, päähavainnot pysyvät kuitenkin samoina, vaikka otosta kavennettaisiin käsittämään esimerkiksi pelkästään vapaarahoitteiset tai Helsingin seudun ulkopuoliset rakennukset. 


Eetu Kauria
Ekonomisti
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry