Markkinaehtoisesti toimivissa yrityksissä talouden tunnusluvut kertovat paljon yrityksen tehokkuudesta. Yleishyödyllisten yritysten toteuttama omakustannusperiaate aiheuttaa sen, että tehokkuuden arvioiminen on vaikeaa, sillä yrityksen suorituskykyä ei pystytä mittaamaan talouden tunnusluvuilla. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö yleishyödylliset yhtiöt toimisi tehokkaasti. Isomöttönen totesi diplomityöhönsä liittyvien haastattelujen perusteella, että tehokkuusajattelu on yleishyödyllisissä yhtiöissä toiminnan keskiössä. Se ilmenee vaan hieman eri tavalla kuin markkinaehtoisessa liiketoiminnassa.

- On tärkeää ymmärtää, että suorituskyky ja tehokkuus liittyvät paljon muuhunkin kuin pelkkiin taloudellisiin arvoihin, korostaa Isomöttönen.

Myös Aralla tärkeä rooli suorituskyvyn parantamisessa

Isomöttönen antaa tunnustusta alan toimijoille, jotka ovat hyvin ymmärtäneet suorituskyvyn merkityksen yleishyödyllisissä yhtiöissä.

- Alalla on huipputekijöitä, joille tehokas toiminta, laadun parantaminen ja jatkuva kehittäminen ovat tärkeitä asioita. He ovat oivaltaneet, että hyvä suorituskyky parantaa yleishyödyllisten yhtiöiden perustehtävän toteuttamista eli edullisemman asumisen, laadukkaiden asuntojen ja paremman palvelun tuottamista. 

Isomöttönen näkee myös Aran vaikuttavan yleishyödyllisten yritysten toimintaan merkittävästi ja ohjaavan toimintaa kohti parempaa suorituskykyä.

- Aran rooli on siinä mielessä mielenkiintoinen, että uusien hankkeiden valinnassa ja ohjauksessa on mukana ulkopuolinen taho. Ara tarkkailee hyväksyttävien hankkeiden kustannustasoa ja huolehtii osaltaan, ettei asumisesta tule liian kallista. Samalla Ara ohjaa suunnittelua siten, että toteutettavat asunnot ovat laadukkaita asumisen kannalta, toteaa Isomöttönen.

Mukana neljä merkittävää toimijaa

Isomöttönen teki tutkimuksen ja kirjoitti diplomityön aiheenaan Yleishyödyllisen vuokrataloyhtiön suorituskyvyn johtaminen.  Diplomityö sisältää perinteiseen tapaan kirjallisuuteen perustuvan teoriaosuuden sekä empiirisen tutkimusosion. Tutkimusosiossa on pureuduttu yleishyödyllisen toiminnan ytimeen ja tutkittu neljän alan merkittävimmän yhtiön toimintaa. Metodina oli yhtiöiden erilaisiin johtotehtäviin osallistuvien henkilöiden haastatteleminen. Tutkimus on uraauurtava, sillä yleishyödyllisten yhtiöiden suorituskyvyn johtamista ei ole tiettävästi tutkittu aiemmin Suomessa.

- Olihan siinä ihan mielenkiintoinen lähtökohta aloittaa tutkimus ja teoriakatsaus, kun mitään edeltävää tietoa ei löytynyt oikein mistään. Oma työkokemus tietysti auttoi siinä, että oli edes joku ajatus, mitä pitää lähteä selvittämään. Aihe muuttui kuitenkin melko pian aloittamisen jälkeen todella mielenkiintoiseksi.
Haastattelututkimus tuotti paljon melko monipuolista tietoa. Saadusta haastattelumateriaalista pystyi huomaamaan suhteellisen selkeästi, millaisia osa-alueita yleishyödyllisen yhtiön suorituskyvyn johtamiseen tarvitaan ja mitä mittareita niiden tulee pitää sisällään. Viisi osa-aluetta nousivat mittaroitaviksi asioiksi:

1. Yritysten sisäiset prosessit; esimerkiksi tuotannossa olevien asuntojen määrä tai suunnittelun laatu
2. Asukkaat; esimerkiksi asukastyytyväisyys tai asuntojen käyttöaste
3. Talous; esimerkiksi henkilömäärän suhde liikevaihtoon tai kulujen ja tulojen suhde
4. Henkilöstö; esimerkiksi sairaspoissaolot tai vaihtuvuus
5. Vastuullisuus; esimerkiksi vähähiilisyyden edistäminen

- Haastatteluissa nousivat esiin etenkin asumisen laatuun liittyvät tekijät. Myös vastuullisuus ympäristönäkökulmineen nousi esiin niin vahvasti, että se oli luontevaa ottaa mukaan omana osa-alueenaan, vaikka etenkin vähänkään vanhemmat kirjallisuuslähteet eivät sitä pääsääntöisesti tunnista, kertoo Isomöttönen.

Haasteena oikeiden mittareiden löytäminen

Suorituskyvyn johtaminen missä tahansa yrityksessä on Isomöttösen mukaan teoriassa erittäin yksinkertaista.

- Yritykselle luodaan strategiaan pohjautuva suorituskyvyn johtamisjärjestelmä, joka sisältää tärkeimpiin toimintoihin liittyviä mittarointeja. Kun mittarit on oikein asetettu, ne tuottavat hyvin yksityiskohtaista ja eksaktia tietoa, jonka pohjalta voidaan tehdä oikeanlaisia päätöksiä. Teoriassa tämä on yksikertaista, mutta käytännön toteutus onkin sitten usein hieman haasteellista, toteaa Isomöttönen.

Suorituskyvyn mittaaminen yrityksessä kuin yrityksessä on tärkeää, jotta saadaan tietoa hyvän johtamisen pohjalle. Oikein asetettu mittaristo mittaa suorituskykyyn vaikuttavia asioita ja auttaa yritystä toimimaan tehokkaammin. Yleishyödyllinen yritys ei juurikaan eroa markkinaehtoisesta toimijasta siinä, että sen suorituskykyä on johdettava.

Yleishyödyllisissä yhtiöissä on kuitenkin haasteena oikeiden mittareiden löytäminen. Isomöttösen haastatteluissa kävi ilmi, että käytössä on hyvin erilaisia, markkinaehtoiselta puolelta sovellettuja mittarointitapoja. Alalla käytetään laajasti myös vertailumenetelmää toiminnan kehittämisessä.

- Yleishyödyllisten yhtiöiden etuna on, että toimintaan liittyviä tietoja voidaan vaihtaa melko avoimesti yritysten kesken. Lisäksi olisi hyvä, jos löydettäisiin keinoja verrata toimintaa jollain tavalla myös markkinaehtoiseen toimintaan, pohtii Isomöttönen.

Tuloksena yleinen malli

Haastatteluista kävi ilmi, että täydellisen mittariston luominen ja jalkauttaminen organisaatioon on todella vaikea tehtävä. Mittariston työstäminen vaatii joka tapauksessa paljon yhtiökohtaista työtä, osallistamista ja pohdintaa.

- Tutkimukseni tuloksena syntyi ns. yleinen malli yleishyödyllisen yrityksen johtamiseen. Se on pohja, jonka avulla jokainen yhtiö voi rakentaa tapauskohtaisesti omaan yhtiöön sopivan mallin, toteaa Isomöttönen.

Työstään Isomöttönen on jo ehtinyt saada palautetta kentältä ja alan toimijoilta.

- Olen saanut käydä aiheesta mielenkiintoisia keskusteluja, ja olen kokenut, että löysin aiheesta asian ytimen. Tutkimuksen tekeminen antoi myös paljon näkemystä omaan työhön ja avasi silmiä isompaan kokonaiskuvaan tästä liiketoiminnasta.