- Yhtiön hiilineutraaliustavoite on vähän nopeampi kuin valtion, ja siksi pitää saada nopeasti aikaan myös vähähiilisyystiekartta, korostaa syyskuussa työnsä aloittanut kehityspäällikkö Leena Oiva, jolla on laaja kokemus ja asiantuntemus ko. asian edistämisestä.

Ympäristötekniikkaan suuntautunut rakennustekniikan DI tuli taloon EcoRealista vastuullisuustiimin vetäjän paikalta. Työhistoriasta löytyy myös vastaavia pestejä WWF:stä sekä Nokialta, joka on ollut Suomessa edelläkävijä ympäristöasioissa. Kaikkia tehtäviä on yhdistänyt kehittäjän rooli.

A-Kruunussa asiastaan erittäin innostunut nainen keskittyy vähähiilisyysasioiden lisäksi kiertotalouden, digitaalisuuden sekä innovaatioiden edistämiseen. Työ on alkanut hiilijalanjälkien selvittämisellä ja tärkeimpien tavoitteiden kartoittamisella.

- Yksi lähiaikojen tärkeimmistä askeleista on siirtyminen uusiutuvaan kaukolämpöön ja yksi vaikeimmista osa-alueista on rakennushankkeiden ja erityisesti materiaalien päästöosuuksien taklaaminen, pohtii Oiva.

A-Kruunulla kokoaan isompi rooli

Henkilökohtaisena kannusteena uuteen työhönsä hän pitää sitä, että pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä eli toimenkuva on yhtiössä uusi. Myös yhtiön valtio-omisteisuus houkutti hakemaan paikkaa.

- Valtio-omistajalla on ehdoton mandaatti edistää juuri näitä asioita. Uskoisin, että A-Kruunulla on siksi kokoaan isompi rooli näiden asioiden kehittäjänä. Yhtiössä on myös positiivinen eteenpäin katsomisen tahtotila ja hyvää porukkaa tekemässä asioita, kehuu Oiva.

A-Kruunulla on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuottamisen lisäksi erityistehtäviä, kuten vähähiilisyyden, kiertotalouden ja puurakentamisen sekä asumisen innovaatioiden kehittäminen. Puurakentamisen tavoite on lähivuosina jopa 30 % asuntotuotannosta.

- Puurakentaminen jo sinällään vaikuttaa hiilijalanjälkeen positiivisesti. Yhtiön asuntokanta on myös nuorta ja energiatehokasta eli helpot, matalalla roikkuvat vähähiilisyyden hedelmät on jo kerätty, toteaa Oiva.

Ilmastonmuutos lisää materiaalipulaa

Korkeammalla roikkuvia hedelmiä ovat muun muassa materiaalien vähähiilisyyden ja kiertotalouden kehittäminen, joita Oivan mukaan alalla kehitetään jo kovaa kyytiä.

- Kiertotalouden kehittäminen on tärkeää myös siksi, että ilmastonmuutos tulee lisäämään materiaalipulaa. Aina tulee olemaan jossain päin tulva tai muu luonnonmullistus, joka vaikeuttaa resurssien tuotantoa ja toimituksia.

Edelläkävijät kehittävät myös omalla tontilla tapahtuvaa energiantuotantoa.

- Tähän saakka esimerkiksi aurinkosähkö ei ole ollut kannattavaa, kun on laskettu vain takaisinmaksuaikoja. Näkökulma muuttuu, kun otetaan huomioon voimalan tuottaman energian hinta koko käyttöiän aikana, joka on aurinkopaneeleille noin 30 vuotta, pohtii Oiva.

Myös maalämmön käyttäminen on ollut tähän saakka kustannuskysymys, joka vaikuttaa erityisesti ARA-hankkeiden rakennuttamisessa.

- Tuleviin tehtäviini kuuluu myös perehtyminen ARA-säännöksiin eli mikä on mahdollista toteuttaa niiden säännösten puitteissa ja mikä ei. Tärkeää on myös käydä ARAn kanssa keskustelua siitä, miten yhteinen tavoite saadaan toteutettua. Meidän tehtävänämme on nostaa esiin myös mahdollisia vähähiilisyystavoitteen esteitä, toteaa Oiva.

Myös lainsäädäntöä tarvitaan tavoitteiden tueksi

Rakennettu ympäristö kuluttaa noin kolmasosan energiasta ja tuottaa noin kolmasosan päästöistä eli kiinteistö- ja rakennusalan vaikutus ilmastonmuutokseen on maapallon mittakaavassa suuri.

- On selvää, että alalle tulee lainsäädännön kautta painetta vähähiilisyyteen. Valtion taholta tarvitaankin selkeää ohjausta, joka kaikkien toimijoiden pitää ottaa huomioon. Uudistettuun maankäyttö- ja rakennuslakiin onkin tulossa pakolliseksi rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen laskeminen. Tärkeää on, että lakiin kirjataan myös raja-arvot. Muuten ei ole suurtakaan hyötyä laskea hiilijalanjälkeä, ellei toimintaa voi tavoitteistaa, korostaa Oiva ja pitää jännittävänä sitä, tuleeko vähähiilisyys olemaan joskus myös asumisen valintakriteeri.

- Asukkaat eivät vielä valitse asumistaan vähähiilisyyden mukaan, mutta jos energiasta tulee, niin kuin sen pitäisi olla, nykyistä kalliimpaa, se voi tulla valintakriteeriksi.

Oivan nelihenkisessä perheessä on kaksi teini-ikäistä lasta, jotka eivät kuulemma vielä jaa äidin innostusta ympäristöasioissa, mutta joiden olemassaolo antaa äidille motiivia toimia tulevaisuuden puolesta.

- En halua, että tulevat sukupolvet tulevat osoittamaan meitä sormella ja sanomaan, että te tiesitte tämän kaiken tulevaksi ja teillä olisi ollut mahdollisuus muuttaa asioita, mutta ette tehneet mitään vaan olitte liian mukavuudenhaluisia, perustelee Oiva ja korostaa, että ilmastoahdistukseen ei kenelläkään ole syytä, mutta sen sijaan pitää havahtua ajattelemaan ja toimimaan tärkeän asian puolesta.