Vesitorninrinne 3-7:ään käynnistyvässä rakennushankkeessa vähennetään ympäristövaikutuksia käyttämällä vähähiilistä betonirunkoa sekä kierrätystiiliä. Kohteen lämmitysmuodoksi tulee maalämpö, ja se toteutetaan erittäin energiatehokkaana A-energialuokkaan.

- Kohteesta tulee laskennallisesti erittäin vähähiilinen, sillä hiilijalanjäljen arvioinnissa Vesitorninrinteen rakennukset saavat matalat lukuarvot. Tämä on ensimmäinen hanke A-Kruunulle, jossa käytetään vähähiilistä betonia, kertoo kehityspäällikkö Leena Oiva.

- Hankkeen hiilijalanjälkeä saatiin alennettua merkittävästi, kun valitsimme vähähiiliset materiaalit ja maalämmön. Toivomme, että Vesitorninrinteen projekti voi toimia esimerkkinä muille, ja että tällaiset ratkaisut leviävät laajemmin rakennusalalla, sanoo Hartelan hankekehitysjohtaja Emma Grönlund.  

Vesitorninrinteen rakennusten, kaksi kuusikerroksista taloa, hiilijalanjäljeksi saadaan noin 11,3 kg CO2e/m2/a. Vertailuna normaalilla betonirungolla ja kaukolämmitysratkaisulla samat rakennukset saisivat tulokseksi yli 16 kg CO2e/m2/a. 

Kohteessa käytetään vähähiilisiä ontelolaattoja, hissikuiluelementtejä ja väliseinäelementtejä. Nämä ovat vähähiilisyysluokaltaan GWP 70-85, eli niiden hiilijalanjälki on 15 - 30 % pienempi kuin vakiobetonituotteiden. 
Vesitorninrinteen rakennuksissa pilotoidaan myös kierrätystiilien käyttöä, mikä vähentää uusien tiilien valmistuksen tarvetta ja tukee kiertotaloutta rakennusalalla. Kierrätystiiliä käytetään Vesitorninrinteen kohteessa sisäänkäyntien muurauksissa.

Asuntojakauma kohteessa tulee olemaan A-Kruunulle tyypillisesti monipuolinen 32 neliöisistä yksiöistä 79,5 neliöisiin perheasuntoihin. Kaikissa asunnoissa on lasitettu parveke. 

Hartela on urakoitsijana A-Kruunulle pitkäaikainen yhteistyökumppani, joka on toteuttanut yhtiölle aikaisemmin kohteita Helsingissä, Hyvinkäällä ja Lahdessa. 

- Olemme iloisia, että saamme toteuttaa luotettavan yhteistyökumppanin kanssa myös tämän kohteen, jonka myötä pääsemme jälleen kehittämään suomalaista asumista entistä laadukkaampaan suuntaan, toteaa Oiva.

Valtion pitkällä korkotuella rahoitetun kohteen rakentaminen käynnistyy joulukuussa ja se valmistuu alkuvuonna 2026.