Kustannuslaskelma toteutettiin kahdessa vaiheessa Haahtela Oy:n toimesta. Ensimmäisessä vaiheessa itävaltalaiset kohteet ”tuotiin” sellaisenaan Helsinkiin ja laskettiin täkäläisen kustannustason mukaisesti. Toisessa vaiheessa samoihin kohteisiin lisättiin kuvitteellisesti pääkaupunkiseudun vaatimukset ja laskettiin kustannukset niiden kera.

Itävalta ja siellä juuri Steiermarkin osavaltio ja sen pääkaupunki Graz valittiin vertailukohdaksi, koska siellä vallitsevat melko samanlaiset ilmasto-olosuhteet kuin meillä ja alue vastaa kooltaan suunnilleen Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntien yhteisalaa. Olimme myös kuulleet, että asuntorakentamisen kustannukset ovat siellä alemmat kuin Suomessa.

Laskelmien tuloksista on viimeisen vuoden aikana keskusteltu todella paljon. Itävaltalaiskohteista toinen osoittautui 35 % ja toinen tulisi jopa 77 % kalliimmaksi rakentaa suomalaisittain. Hurjia lukuja molemmat ja jotain on ilman muuta voitava tehdä meikäläisellekin kustannustasolle laadun, asumismukavuuden tai turvallisuuden kärsimättä.

Mitään ei kuitenkaan voi tehdä, jollei tiedä syitä eroihin. Ensimmäisenä ajatukset kääntyvät palkkatasoihin ja verotukseen, mutta todellisuudessa eroja selittävät enemmän muut tekijät, kuten suunnittelu- ja tilaratkaisut, materiaalikustannukset, säädökset, rakentamisprosessi ja tekemisen kulttuuri kokonaisuudessaan.

Suurimmat rakenneosakohtaiset erot tulevat väestönsuojarakenteista sekä talotekniikasta, kuten koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä ja sähkötöistä.  Tilaratkaisuissa on eroja molempiin suuntiin ‒ esimerkiksi meillä rakennetaan asuntokohtaisia saunoja ja Itävallassa kuivaushuoneet ovat isompia. Yllättävin kustannusero aiheutuu kuitenkin työmaapalveluista. Niiden sisältö on lähes sama maittain, mutta taso on kustannuksista päätellen Suomessa huomattavasti Itävaltaa korkeampi.

Eroja löytyy myös maankäytön ja rakentamisen ohjauksesta, rakennushankkeen prosesseista ja säädöksistä. Esimerkiksi kaavassa määritellään Itävallassa vain muutama yksityiskohta ja rakentamisvaiheessa voidaan vielä vaikuttaa moneenkin ratkaisuun ja arkkitehdin rooli on Itävallassa laajempi sisältäen myös rakennuttamistehtäviä. Urakat pilkotaan pienempiin osiin ja Itävallassa jokaisella urakoitsijalla on velvollisuus huolehtia siitä, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mikä lisännee tehokkuutta. Lisäksi muun muassa esteettömyyssäädöksissä on eroja maiden välillä.

Kukaan ei siis ratkaise kustannushaastetta yksin, vaan kaikkien on osallistuttava. Yhteistyötä konkreettisten toimenpiteiden ja tulosten aikaansaamiseksi on jatkettava. Hyvä tapa aloittaa on kerrata hankkeen tulokset ja suositukset raporteista.

Marika Latvala
Projekti-insinööri
Rakli ry