Pihasuunnittelulla ekologisia keitaita kaupunkiin

Kaupungeissa ja taajamissa monimuotoisuuden tukeminen korostuu, sillä rakentaminen ja ympäristön muokkaus ovat vähentäneet luonnonvaraisten elinympäristöjen määrää. Jokainen piha, olipa se suuri tai pieni, voi toimia pienimuotoisena ekologisena keitaana, joka auttaa korvaamaan menetettyjä elinympäristöjä. Vaikka yksittäinen piha on pieni, tontit ja korttelit kokonaisuutena muodostavat merkittävän osan kaupunkivihreästä.

Pihasuunnittelussa on tilaisuus luoda ympäristö, joka ei ole vain esteettisesti miellyttävä, vaan myös ekologisesti kestävä. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen pihassa tarkoittaa ratkaisujen valitsemista, jotka tukevat paikallista ekosysteemiä, lisäävät lajiston rikkautta ja tarjoavat elinympäristöjä kasveille, hyönteisille, linnuille ja muille eläimille. Tämä lähestymistapa on paitsi ympäristön kannalta arvokas, mutta hyödyttää myös asukasta. 

Monimuotoinen kasvillisuus tuo monia hyötyjä

Kaupunkiluonto on usein lajistoltaan yllättävänkin monilajista. Monimuotoinen kasvillisuus houkuttelee erilaisia hyönteis- ja eläinlajeja. Esimerkiksi vanhoissa puissa ja niityillä voivat elää monet harvinaisetkin lajit, joita löytyy esimerkiksi kovakuoriaisista, käävistä ja linnuista.  

Luonnon monimuotoisuuden lisääminen tuo myös monia oheishyötyjä. Kasvillisuus ja maaperä sitovat hiiltä, tasaavat lämpötilaeroja ja edistävät sadeveden imeytymistä ja haihtumista. Yleisesti ottaen kasvillisuuden monimuotoisuus ja kerroksellisuus, eli se, että samalla alueella kasvaa sekä puita, pensaita että ruohovartista kasvillisuutta, parantaa luonnon monimuotoisuuden lisäksi muita kasvillisuuden tuottamia hyötyjä.
 
Luonnon monimuotoisuuden lisääminen pihassa tuo myös konkreettisia etuja asukkaille. Runsas kasvilajisto houkuttelee pölyttäjiä, kuten mehiläisiä ja perhosia, jotka puolestaan auttavat kukkien, hedelmäpuiden ja marjapensaiden sadontuotannossa. Viimeaikaisten tutkimusten valossa säännöllinen luontokosketus on tärkeä terveyttä edistävä tekijä. Jopa vihreillä näkymillä on todettu olevan elvyttävä vaikutus; kansainväliset tutkimukset suosittelevat, että jokaisen asunnon ikkunasta tulisi näkyä vähintään kolme puuta. 

Monimuotoisuutta kustannustehokkaasti

Yleinen harhaluulo on, että monimuotoisen ja ekologisesti kestävän pihan luominen olisi kallista tai sen ylläpito olisi haastavaa. Todellisuudessa monimuotoisuutta suosiva piha voi erityisesti pitkällä aikavälillä olla jopa edullisempi kuin tavanomainen piha nurmikoineen ja päällystettyine pintoineen.

Monet monimuotoisuutta edistävät ratkaisut, kuten olevien puiden säästäminen, niittyjen perustaminen tai pihalla syntyvän luonnonmateriaalin hyödyntäminen, ovat edullisia tai jopa ilmaisia. Monilajinen luonnonmukainen kasvillisuus on myös kustannustehokkaampi vaihtoehto kuin esimerkiksi nurmikko, koska se ei tarvitse yhtä paljon ylläpitoa, kuten leikkaamista, lannoittamista tai kastelua, sillä kasvillisuus on sopeutunut paikallisiin olosuhteisiin. 

Monet luontopositiiviset suunnittelu- ja hoitoratkaisut ovat viime vuosikymmenten ratkaisuihin verrattuna erilaisia, ja saattavat aluksi aiheuttaa ihmetystä niin asukkaiden kuin pihan hoidosta vastaavan tahon puolelta. Tiedottaminen luontopositiivisten ratkaisujen merkityksestä voi auttaa esimerkiksi uusien hoitotapojen hyväksymisessä asukaspihoilla.

Onnistunut luontopositiivinen pihasuunnittelu vaatii myös suunnittelijalta tietoa ja ymmärrystä luontoa tukevista suunnitteluratkaisuista. Alle on listattuna ratkaisuja, joita hyödyntämällä voi niin uusista suunniteltavista, kuin vanhoista jo rakennetuista pihoista tehdä monimuotoisempia.

Vinkkejä monimuotoisuuden edistämiseen pihasuunnittelussa

1.    Kasvilajiston monipuolisuus ja kerroksellisuus
Monilajiset kerrokselliset kasvillisuusalueet tarjoavat elinympäristöjä ja ravintoa useammille lajeille kuin yksilajiset istutukset ja kestävät esimerkiksi tuhohyönteisiä, kuivuutta ja muita haastavia olosuhteita yksilajisia istutuksia paremmin.

2.    Olevan kasvillisuuden säästäminen
Huomio tasaussuunnittelussa ja uudisrakennuksen sijoittamisessa tontille, mahdollistaako kasvillisuuden säilyttämisen? Säilytettävä kasvillisuus tulee suojata huolella rakentamisen aikana.

3.    Luonnonlajien ja kotimaisten lajien suosiminen
Luonnonkasvit ovat sopeutuneet elämään ilmastossamme, ja niitä käyttämällä istutusalueista saadaan helppohoitoisempia ja kestävämpiä. Erityishuomio myös pihalta löytyvien vieraslajien torjuntaan.

4.    Pesäpaikkojen ja elinympäristöjen tarjoaminen
Pesäpaikkojen tarjoaminen alueen luontaiselle eläimistölle tukee ekologista tasapainoa ja hyödyttää ravintoketjun eri lajeja. Esimerkiksi eri eliöt voivat hyödyntää tontille jätettäviä eri kokoista lahopuuta.

5.    Kukkivien ja satoa tuottavien kasvien suosiminen
Satoa tuottavat kasvit lisäävät pihojen lajikirjoa ja tarjoavat ravintoa ihmisten lisäksi mm. pölyttäjille ja linnuille. Varsinaisten viljelylaatikoiden ohella tai sijaan satokasveja voidaan hyödyntää myös muun istutusten joukossa.

6.    Olemassa olevien pintamaiden säilyttäminen
Maaperä ja siellä sijaitseva juuristo ja muu elämä on olennainen osa alueen monimuotoisuutta ja luo perustan kasvillisuuden ja eläimistön elinolosuhteille. Maan muokkauksen vähentäminen vähentää myös päästöjä. 

7.    Luonnonmukaisten hulevesiratkaisujen suosiminen
Hulevesien luonnonmukainen hallinta, kuten läpäisevien pintojen käyttäminen tai sadevesien ohjaaminen kasvillisuudelle tuottaa parhaimmillaan myös muita hyötyjä kuten virkistysarvoa ja elinympäristöjä monille lajeille. 

Mari Ariluoma ja Anni Hietanen
Nomaji maisema-arkkitehdit Oy

Lue myös A-Kruunun tiedote: A-Kruunun pihasuunnittelussa huomioidaan luonnon monimuotoisuus

Lähteet: 
Ariluoma, M., Kinnunen, A., Lampinen, J., Hautamäki, R., Ottelin, J., 2024. Optimizing the co-benefits of biodiversity and carbon sinks in urban residential yards. Front. Sustain. Cities 6. https://doi.org/10.3389/frsc.2024.1327614

Lerman, S.B., Larson, K.L., Narango, D.L., Goddard, M.A., Marra, P.P., 2023. Humanity for Habitat: Residential Yards as an Opportunity for Biodiversity Conservation. BioScience 73, 671–689. https://doi.org/10.1093/biosci/biad085

Konijnendijk, C., n.d. The 3-30-300 Rule for Urban Forestry and Greener Cities. https://www.researchgate.net/publication/353571108_The_3-30-300_Rule_for_Urban_Forestry_and_Greener_Cities