Suunnittelijalla on kuitenkin paljonkin ratkaisuja pienenkin asunnon toimivuuteen liittyen. Pääasiallinen päämäärä suunnittelussa on saavuttaa rauhoittava, keskittynyt, läsnäoleva eläminen ja asuminen, mindful living.

Asumiseen on tullut uutena ulottuvuutena etätyö joka helposti järkyttää rauhaa ja keskittyneisyyttä jos asunnon jakaa kaksi tai useampi henkilö. Kiireinen tehoihminen pyrkii tekemään mahdollisimman paljon asioita samanaikaisesti, lukee lehteä aamiaisella, puhuu kännykkäänsä juoksulenkillä, syö illallisen television ääressä ja pohtii tai hoitaa työasioita jopa sängyssä.

Pieneltäkin asunnolta pitäisi pystyä vaatimaan mahdollisuutta toimintojen eriyttämiseen ja rauhoittamiseen. Asuntoyhtiön mahdollisesti tarjoamat kerho- ja monikäyttötilat ovat erittäin tärkeä laajennus asumisviihtyvyyteen ja hyvä ratkaisu esimerkiksi etätyöhön. Asumisen elinkaariajattelun kautta on hyvä tutkia myös asuntojen yhdistämismahdollisuus.

Selkeyden vuoksi tarkastelemme ensiksi tyypillistä suorakaiteen muotoista asuntoa: saavumme porrashuoneesta kylpyhuoneen ja naulakkokomeroiden väliin jäävään eteistilaan, komeroiden jatkeena on ehkä keittiötoiminnot. Periaatteessa meillä on varsinaisessa huonetilassa siis kolme kalustettavaa nurkkausta, yksi heti kylpyhuoneen jatkeena ja kaksi ikkunaseinällä. Tunnetusti asunnon ”liikennealueet” ovat näin vähemmät kuin silloin, jos kalusteet sijoitetaan keskilattialle.

Päivittäisen vireystilan saadakseen on tutkimusten mukaan panostettava rauhalliseen, laadukkaaseen nukkumisympäristöön. Yksiöönkin on siis tutkittava tilava sänkymitoitus ja mahdollisesti melua suojaavat rakenteet asuinkumppanin eriaikaisia toimintoja mahdollistamaan. Erilaiset parviratkaisut voivat myös olla ratkaisu tähän, mutta hyvä toteutus vaatii helposti korkeampaa huonekorkeutta ja turvallista reittiä parvelle. Optimaalista olisi, että työskentelynurkkaus sijaitsisi hieman erillään makuutilasta - esimerkiksi välittävänä tilana oleskelutiloihin.

Huoneen seuraavan nurkkauksen valtaa pöytäryhmä, jolle lisämausteen tuo aiemmin mainittu etätyö. Viime vuosina esitellyissä miniasuntokonsepteissa oli usein periaatteena purjeveneistä lainatut ratkaisut, jolloin tarvittavat toiminnot, esim. ruokapöytä, oli mahdollista kääntää esiin tarvittaessa, eivät enää palvele asunnon uutta käyttötarkoitusta. Sen sijaan ehkä sohva- ja pöytäryhmä ovat yhdistettävissä. Viimeisen kalustettavan nurkkauksen valtaa usein nimittäin jättikokoinen näyttö.

Asunnon toimivuuteen vaikuttaa olennaisesti tavaroiden järjestys. Asuntogallupien mukaan nimenomaan asunnon yhteyteen eteiseen, pohjakerroksen sijainnin asemasta, järjestetty irtaimistovarastotila on ollut suosittu. Se mahdollistaa lisätuolien tai vieraspatjan nopean esille oton ja laajentaa asunnon toimintakykyä.

Uusimmissa kaavoissa on usein vaatimus parvekkeen rakentamisesta. Pienissä asunnoissa se tuottaa asumiselle lisäarvoa ja on gallupien mukaan yksi asunnon valinnan tärkeimpiä kriteerejä. Laadukkaampi parveketoteutus saavutetaan lasiliukuseinällä, jolloin parveketila voidaan kokea huonetilan jatkeena. Liukuseinien tekniset ratkaisut ovat kehittyneet ja ne täyttävät hyvin energiavaatimukset. Lasiseinä tuo asuntoon valon lisäksi myös väljyyden tunteen.

Lopuksi ei voi jättää huomiotta jo vuosikymmeniä asuintiloissa esiintynyttä nerokasta alkoviratkaisua, jossa tilaa rajaavalla kalusteella tai verholla voisi itse luoda tarvitsemaansa yksityisyyttä – ja entä jos varsinainen huonetila olisikin esimerkiksi plusmerkin muotoinen, jolloin siinä voisi olla kolmekin helposti rajattavaa sakaraa, eli alkovitilaa?

Juha Huuhtanen
Arkkitehti
Arkkitehtitoimisto HMV Oy