MAL-sopimukset ovat kumppanuutta. Ne ovat seutujen kuntien välistä yhteistyötä ja luottamusta maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Seudullisen yhteistyön vahvistamisen lisäksi MAL-sopimukset ovat kaupunkiseutujen ja valtion välistä kumppanuutta. Sektorirajat ylittävällä MAL-sopimisella on osaltaan onnistuttu edistämään suurten kaupunkiseutujen merkittävien yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista.

Viime vuoden lopussa päättyneen sopimuskauden tulokset ovat olleet hyviä. Esimerkiksi Helsingin seudulla kaavoitusta ja asuntorakentamista on pystytty lisäämään merkittävästi.

Kumppanuussopimusten kautta on aidosti onnistuttu tuottamaan lisäarvoa kaupunkiseuduilla. Myös hallitusohjelmassa MAL-sopimukset noteerattiin ja tahto jatkaa yhteistä tekemistä ilmaistiin vahvasti.

Asumisen osalta MAL-sopimuksilla luodaan edellytyksiä tarvetta vastaavalle tonttitarjonnalle ja asuntotuotannolle. Sopimuksista on tullut erinomainen asuntopolitiikan väline edistää suurimpien kaupunkiseutujen asuntomarkkinoiden toimivuutta. On kuitenkin muistettava, että MAL-sopimukset ovat kokonaisuus, jossa niiden osa-alueet riippuvat voimakkaasti toisistaan.

Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisen välttämättömyys on ilmiselvää, myös asumisen kannalta. Asuntomarkkinoiden toimivuuden ja seudullisen elinvoiman vahvistamisen lisäksi sopimusten avulla voidaan vastata myös ilmastonmuutoksen haasteisiin ja edistää hiilineutraalisuuden tavoitteita.  

Vaikka MAL-sopimuksista on askel askeleelta tehty sitovampia, ne ovat edelleen luonteeltaan osapuolten yhteisiä poliittisia tahdonilmauksia. Toimivassa kumppanuudessa tunnusomaista ovat yhteinen päämäärä, luottamus, kunnioitus ja vastavuoroisuus. MAL-sopimisessa ei olla vastapuolia, vaan kyse on dialogista, jossa yhdessä ratkotaan parhaan kyvyn mukaan yhteisiä ongelmia saman pöydän ääressä. MAL-kumppanuuden vahvuus on ollut juurikin tässä.  Kaikilla sopimuskumppaneilla on edelleen halu saada myös uudet sopimukset aikaiseksi.

On selvää, että kaikkia seuduilla suunniteltuja tarpeita ei pystytä kerralla toteuttamaan MAL-sopimuksilla, edes isosiskon lisälapioinnin avulla. Samaan aikaan on päivän selvää, että yhteistyö on tuonut ja tuo lisäarvoa seutujen kehittymiseen.

Myös valtion pitää löytää ratkaisu panostuksistaan MAL-kokonaisuuteen. Näin lisäarvoa tuottava kumppanuus saadaan jatkumaan ja samalla maamme haastavimpien asuntomarkkinoiden toimintaedellytysten parantaminen voi jatkua.

MAL-sopimisessa taustalla on paljon monimutkaisia syy-seuraussuhteita ja mekanismeja, mutta itse sopiminen ei ole rakettitiedettä. MAL-sopimuksia ja kumppanuutta tarvitaan!   
 

Tommi Laanti
Asuntoneuvos
Ympäristöministeriö