Rakennetun ympäristön ilmastopolitiikan avainkysymyksiä on, miten taloyhtiöt huomioivat energia-asiat korjaushankkeissa, koska vain niissä voidaan saada aikaan pysyviä ja kauaskantoisia energiaparannuksia. Ohjaavasta sääntelystä huolimatta energia- ja kustannustehokkaimpaan ratkaisuun ei kuitenkaan välttämättä päädytä, vaan energiatehokkuus jää usein hankkeen päätarkoituksen, esimerkiksi julkisivu- tai putkiremontin jalkoihin.

On kuitenkin arvioitu, että jopa 10 - 15 % maamme rakennuskannan energiankulutuksesta saataisiin vähennettyä ilman suuria korjauksia, jos rakennukset viritettäisiin toimimaan optimaalisesti.

Tältä pohjalta ympäristöministeriö toteutti laajan sidosryhmäjoukon kanssa 2016-17 Energiahukka-kampanjan, jossa kannustettiin asunto-osakeyhtiöitä toteuttamaan kustannustehokkaita ja helppoja mutta vaikuttavia energiatehokkuustoimia.

Mitä nämä toimet sitten ovat? Sitä kysyttiin ensin maan parhailta energia-asiantuntijoilta. Tuloksena saatiin viisi päätoimenpidettä + kaksi bonustoimea rivi- ja paritaloja varten.

Pääteemat olivat ikkunoiden ja ovien tiivistys, ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän säätö sekä veden- ja sähkönkulutuksen hallinta. Bonustoimiksi valittiin yläpohjan lisälämmöneristys sekä ilmalämpöpumpun asennus.

Kuhunkin toimenpiteeseen laadittiin taloyhtiölle Motivan toimesta seikkaperäinen, vaiheittainen ohjeistus. Lisäksi taloyhtiön hallitukselle tehtiin kampanjaan osallistumista varten erityinen energia-esityslista hallituksen kokoukseen. Kaiken tämän sai käyttöönsä jättämällä sähköpostiosoitteensa kampanjasivulla.

Vaikka toimenpiteet oli suunnattu ensisijaisesti asunto-osakeyhtiöille, ne luonnollisesti soveltuvat myös vuokrataloihin, joissa päätöksenteko ei yleensä ole ongelma. Vaikka vuokrataloyhtiöissä energia-asiat lienevät verrattain hyvin hallussa, poikkeuksiakin varmasti löytyy.

Miten kampanjassa onnistuttiin? Ei aivan Movemberin veroisesti, mutta kohtuullisesti: ohjeistuksen tilasi vuoden aikana lähes 800 henkilöä, ja palautekyselyn pohjalta myös kampanjatoimenpiteitä tehtiin taloyhtiöissä runsaasti, etenkin ilmanvaihtoon ja lämmitysjärjestelmään liittyen.

Kävi kuitenkin ilmi, että yhden vuoden aikana kampanjan koko toimenpidekirjon toteutus on vaikeaa.

Mitä kampanjasta opittiin? Itselläni kampanja vahvisti käsitystä, että asunto-osakeyhtiö on haastava ympäristö päätöksenteon kannalta. Kampanjan aikana pidetyssä teemaillassa äänessä oli turhautuneita taloyhtiöiden energia-aktiiveja, joiden oli ollut hankala saada äänensä kuuluviin yhtiöissään.

Itse uskon, että vaikuttavimpiin tuloksiin taloyhtiön energia-asioissa päästäisiin ”ulkopuolisen auktoriteetin” avulla. Paras olisi, jos taloyhtiöt saisivat matalan kynnyksen vierihoitoa niin, että pääsisivät alkuun sekä välittömästi toteutettavien energiatoimien että pitkäjänteisen korjaamisen energiatehokkuuden polulla. Nyt tällaista neuvontaa antaa ainakin pääkaupunkiseudulla HSY:n Ilmastoinfo.

Ulkopuoliseksi herättelijäksi energia-asioissa sopii mainiosti myös taloyhtiön isännöitsijä. Energiahukka-kampanja taas herätteli isännöitsijöitä tähän tehtävään, mutta melko huonolla menestyksellä. Toki isännöitsijöiden passiivisuus energiaohjaukseen on ymmärrettävää, koska heidän eväänsä tähän ovat vähäiset ja taloudellinen kannuste heikko.

Toinen keino, jonka uskon tepsivän ainakin osaan taloyhtiöistä, on läpinäkyvyyden lisääminen talojen energiatehokkuudesta ja energia-asioiden hoidosta. Vaikkei energiatodistus ole Suomessa saanutkaan varauksetonta kannatusta, taloyhtiöiden energiainformaation avaaminen näkyväksi voisi olla omiaan herättämään sopivasti naapurikateutta ja aktivoimaan taloyhtiöitä energiatalkoisiin.

Energiahukka-kampanjan ohjeistus löytyy ympäristöministeriön verkkosivuilta: Energiahukka

Harri Hakaste

Yliarkkitehti

Ympäristöministeriö