Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä - taksonomiassa - valjastetaan ensi kertaa yritysten liiketoiminnan rahoitus vauhdittamaan päästövähennystavoitteiden toimeenpanoa. EU-taksonomia on oikeudellinen luokitusjärjestelmä, joka listaa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimia. Taksonomia-asetus tuli voimaan heinäkuussa 2020.

Jatkossa yrityksiä velvoitetaan tuottamaan taloudellisen tilinpäätöksen rinnalla eräänlaista ”ympäristökirjanpitoa”, jonka avulla ne kertovat toimintansa vaikutuksia muun muassa ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Hankkeen rahoitettavuus ei siis jatkossa riipu pelkästään taloudellisista tunnusluvuista, vaan sijoittajien huomiota halutaan kiinnittää enemmän myös kestävyyteen liittyviin riskeihin. Sen perusteella rahoittajat ja sijoittajat voivat vertailla eri sijoituskohteiden ympäristövaikutuksia ja vastuullisuutta.

Taksonomia-asetuksen mukaista raportointia alettiin soveltamaan jo vuoden 2022 alusta taksonomiakelpoisuuden osalta eli kuinka paljon liiketoiminnasta osuu taksonomian soveltamisalaan, esimerkiksi uudisrakentamiseen. Ensi vaiheessa asetus vaikuttaa yli 500 henkeä työllistäviin pörssiyhtiöihin, pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin, ohjaten niihin kohdistuvia sijoituksia pääomamarkkinoilla. Jatkossa taksonomian piiriin halutaan entistä laajemmin muitakin elinkeinoelämän toimijoita.

Ympäristötavoitteet ja kriteerit pohjana vaikutusarvioinneille

Taksonomiassa arvioidaan taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia kuuden eri ympäristötavoitteen näkökulmasta.  Nämä ovat:

    • ilmastonmuutoksen hillintä, 
    • ilmastonmuutokseen sopeutuminen,
    • vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, 
    • siirtyminen kiertotalouteen, 
    • ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä 
    • luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. 

Jotta taloudellinen toiminta olisi kestävää, tulee sen edistää merkittävästi vähintään yhtä ympäristötavoitetta. Lisäksi taloudellinen toiminta ei saa haitata mitään muuta em. ympäristötavoitteista. Merkittävän haitan välttämisen periaatetta kuvataan termillä ”Do-No-Significant-Harm” (DNSH). Ympäristötavoitteille annetaan kriteerit delegoiduilla asetuksilla, jotka lopulta toimeenpanevat taksonomia-asetuksen. Ensimmäistä asetusta alettiin soveltamaan vuoden 2023 alusta. Toista asetusta laaditaan parhaillaan.

Kiinteistö- ja rakennussektori on etenkin energiatuotannon, liikenteen ja primääristen raaka-aineiden tuotannon (teräs, sementti jne.) ohella noteerattu CO2-päästöjen näkökulmasta merkittäväksi taksonomian piirissä olevaksi toimialaksi. Sen osalta taksonomiamukaisuuden kriteereissä painottuvat etenkin energiatehokkuus ja vähähiilisyys. Lisäksi kiertotalous jätteiden määrän vähentämisen, kierrätyksen ja uusiomateriaalien hyödyntämisen parantamisen sekä pitkäaikaiskestävyyden ja elinkaaren pidentämisen näkökulmasta ovat merkittävässä asemassa, luonnon monimuotoisuutta unohtamatta.

Jotta luokitusjärjestelmä voitaisiin ottaa menestyksekkäästi käyttöön, se tarvitsee tuen reaalitaloudelta eli niiltä, jotka panevat täytäntöön kriteerit ja raportointivelvoitteet. Jo annettujen kriteerien puutteista huolimatta kiinteistö- ja rakennussektori on sitoutunut kehittämään käyttökelpoisia kriteerejä alan vihreän siirtymän tukemiseksi. 

Pekka Vuorinen

kirjoittaja on Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja sekä on edustanut eurooppalaista rakennusteollisuusjärjestö FIEC:ä EU-komission Platform on Sustainable Finance -ryhmässä.