Kehityshankkeilla etsitään parempaa asumista
A-Kruunun yhtenä erityistehtävänä on asumisen innovaatioiden edistäminen. Toteutamme sitä monin tavoin, mutta ennen kaikkea uusien asuinyhteisöjen suunnittelussa. Hyvänä alustana kehityshankkeille on ollut Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelma, jonka puitteissa olemme saaneet toteutettavaksi useampiakin hankkeita.
Ensimmäisiä kehityshankkeitamme oli Urbaanit lapsiperheet -projekti.
Sen valmistelu aloitettiin jo vuonna 2014. Tekniikan tohtori Johanna Liliuksen selvitystyön avulla kartoitettiin kantakaupungin kerrostaloissa asuvien lapsiperheiden asumistarpeita ja -toiveita, ja tulosten perusteella suunniteltiin hanke Helsingin Kalasatamaan, pääsuunnittelijana Inaro Arkkitehdit.
Selvitys toi hankkeeseen uudenlaista tila-ajattelua, joka joutui pian kovaan testiin koronan alkaessa muutama kuukausi kohteen valmistumisen jälkeen. Hankeessa toteutettuja suunnitteluperiaatteita olemme pystyneet soveltamaan jatkossakin perheasuntojen suunnittelussa.
Vastaava tutkimuksen, selvityksen ja käytännön toteutuksen yhdistävä hanke on nyt lähdössä suunnitteille Helsingin Malminkartanoon.
Kehittämishankkeen taustalla on A-Kruunun, Asuntosäätiön ja Demos Helsingin vuonna 2021 toteuttama Arki ja asuminen pandemia jälkeen -konseptityö. Siinä tarkasteltiin, millaista kohtuuhintainen asuminen voisi olla pandemian jälkeen sekä millaisia yhteiskunnallisia kehityskulkuja pandemia kiihdyttää asumiseen liittyen.
Konseptityön tuloksista valittiin ne, jotka parhaiten sopivat Malminkartanoon, ja kehitettiin niitä edelleen. Niin kutsuttuun Joustokortteliin on suunniteltu ihan uudenlainen talotyyppi, jossa pystytään yhdistämään joustavasti asuminen, työ ja harrastukset. Taloihin tulee erilliset joustokerrokset, jotka voivat toimia niin työ-, asuin- kuin harrastustiloina kuuluen kuitenkin kiinteästi asuntoihin. Myös tässä hankkeessa pääsuunnittelija on Inaro. Korttelin rakentamisen on arvioitu lähtevän liikkeelle vuonna 2025.
Olemme olleet mukana myös useammissa puurakentamista edistävissä hankkeissa.
Tilasuunnitteluun liittyvä on näistä ns. Proosa-kortteli Helsingin Postipuistossa. Suunnitelma tuo uuden korttelimallin puukerrostaloille, ja samalla hankkeessa tutkitaan yhteisöllisyyden kehittämistä tämän päivän tarpeiden mukaan.
Hankkeen rakennuttajina ovat A-Kruunu ja Asuntosäätiö, ja rakentajana on JVR-Rakenne. Pääsuunnittelijana on Kump Arkkitehtien, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin ja A-Konsulttien muodostama yhteenliittymä. Kortteliin tulee yhteensä 180 asuntoa, ja se rakennetaan puisista CLT-tilaelementeistä. Tekniikan ansiosta talon rungon rakentaminen on nopeaa ja ympäristöön aiheutuva häiriö on minimaalinen. – Kohteen urakkasopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2022.
Edellä mainituissa kehityshankkeissa tavoitteena on ollut tutkimalla, ideoimalla ja ideoita testaamalla luoda parempaa asuinympäristöä – ja sitä kautta rakentaa toimivampaa ja viihtyisämpää kaupunkia. Kehityshankkeet ovat mielenkiintoinen työmme suola, mutta ei voi kiistää, etteivätkö ne olisi myös melko lailla työllistäviä hankkeita. Uuden tekeminen vaatii aikaa ja resursseja varsinkin, jos hanketta edeltää tutkimus ja ehkä myös asukkaiden osallistaminen. Ja edellä mainitun kaltaisissa hankkeissa toteutuksen kokonaiskustannukset eivät saa ylittää ”tavanomaisen” hankkeen kustannuksia – tavoitteena tietenkin on, että kehityshankkeissa löydettäisiin toteutus- ja myös käyttökustannuksia alentavia keinoja.
Suunnitteluratkaisujen hiominen tavanomaisesta poikkeaviksi vaatii myös paljon yhteistyötä niin suunnittelijoiden, rakennuttajan, urakoitsijan kuin myös viranomaisten kesken. Erityisesti virkakoneistolta tarvitaan kehityshankkeissa joustavaa mieltä, jotta määräyksiä voidaan tulkita kehityshankkeisiin soveltuviksi. Kiitettävästi näin on tapahtunutkin, ja hankkeiden myötä on pystytty luomaan uudenlaista asumista ja tuomaan myös vanhoihin kaupunginosiin elävöittävää uudistuotantoa.
Asumisen innovaatioiden edistäminen ja asioiden testaaminen on juuri nyt erityisen ajankohtaista.
Elämme (jälleen) asumisen murrosvaihetta, johon liittyy ainakin sijaintipreferenssien jonkin asteinen muutos, etätyö, ekologisuus ja yhteisöllisyyden tarve. Asuminen on osa ratkaisua, kun pohditaan ympäristötavoitteisiin, työvoimakysymyksiin tai hyvinvointiin liittyviä tekijöitä.
Kehityshankkeiden myötä ei tuoteta vain yksittäisiä kohteita, vaan tähdätään kokonaisvaltaisesti asukkaiden ja yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeita huomioiviin asuinympäristöihin ja -yhteisöihin ja näin parempien kaupunkien rakentamiseen.
Jari Mäkimattila
Toimitusjohtaja
A-Kruunu Oy