Tuolloin 19 johtavaa kaupunkia (Kööpenhamina, Johannesburg, Lontoo, Los Angeles, Montreal, New York City, Newburyport, Pariisi, Portland, San Fransisco, San Jose, Santa Monica, Tukholma, Sydney, Tokio, Toronto, Tshwane, Vancouver ja Washinton D.C) sitoutuivat kunnianhimoisiin tavoitteisiin hiilineutraalin rakennuskannan kehittämisessä ja allekirjoittivat Net Zero Carbon Buildings Declaration –asiakirjan.

Ilmastotyön historia on täynnä asiakirjoja ja poliittisia sitoumuksia, mutta vähemmän kouriintuntuvia merkittäviä tuloksia. Uskon kuitenkin vakaasti, että tällä kertaa tilanne on toinen. Net Zero Carbon Buildings –julkilausumalla mainitut kaupungit sitoutuvat varmistamaan, että

• vuoteen 2030 mennessä kaikki kaupunkien alueelle rakennettavat uudet rakennukset ovat hiilineutraaleja; ja
• vuoteen 2050 mennessä kaupunkien koko rakennuskanta täyttää hiilineutraaliuden vaatimukset.

Näissä kaupungeissa asuu 130 miljoonaa ihmistä ja ne ovat kaikki kasvavia metropoleja. Niiden merkitys taloudellisen aktiviteetin ja innovaatioiden alustana on merkittävä. Ne houkuttelevat jatkuvasti uusia asukkaita, yrityksiä ja turisteja.

Tällaisten kaupunkien merkitys suunnannäyttäjinä on vertaansa vailla, erityisesti maailmassa jossa valtioiden tasolla tuntuu olevan suuria vaikeuksia sopia riittävän kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta - ja jossa suurten ja huomattavaa taloudellista voimaa omaavien valtioiden johdossa on henkilöitä, jotka joko eivät usko tai ymmärrä tilanteen vakavuutta tai eivät vain välitä siitä.

Kaupungit ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta niillä on käytössään vain rajallinen määrä keinoja. Maankäytön ja rakentamisen ohjaus paikallistasolla kohti hiilineutraaliutta on tärkeä askel, mutta poliittinen ohjaus ilman kustannustehokkaita ratkaisuja kehittävää kiinteistö- ja rakennusalaa ei johda käytännön muuttumiseen.

Tämän vuoksi meidän kaikkien on vastattava kaupunkien huutoon ja oltava valmiit muuttamaan arkipäivän toimintaamme: liiketoimintamalleja, suunnitteluratkaisuja, rakennuttamisen ja rakentamisen johtamista, tuotekehitystä, tuote- ja palveluportfolioita, ja ylipäänsä lähes kaikkea tekemistämme.

Näiden 19 kaupungin sitoumus oli varaslähtö World Green Building Councilin Net Zero Carbon Buildings Commitment –ohjelmalle. WorldGBC julkaisi ohjelman virallisesti 13. syyskuuta Global Climate Action Summit –tapahtumassa San Fransiscossa.

Samalla pystyimme julkistamaan yksityisen sektorin liittyneen jo mukaan kaupunkien rinnalle: ohjelmalla on nyt 38 perustavaa allekirjoittajaa, yllä mainitun 19 kaupungin lisäksi 12 globaalia kiinteistö- ja rakennusalan yritystä ja muita toimijoita.

Mukana olevien yritysten kokonaisliikevaihto on noin 23 miljardia dollaria, ja joukossa on yrityksiä kaikilta KIRA-sektorin toimialoilta. Ovet ovat auki kaikille.

Meillä Suomen KIRA-alalla on sekä osaamista, teknologiaa, yhteistyökykyä että toivottavasti myös halua olla kestävän rakentamisen ja ilmastotyön eturintamassa. Kynttilää ei kannata pitää vakan alla (vaikka tietty vaatimattomuus meidän insinöörikansaamme kaunistaakin), vaan Net Zero Carbon Buildings Commitment’in kaltaisia kansainvälisiä sitoumuksia kannattaa hyödyntää sekä maamme ja alamme mielikuvan ja tunnettuuden parantamiseksi että uusien kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien avaamiseksi.

Toistaiseksi suomalaiset yritykset ja kaupungit puuttuvat Net Zero Carbon Buildings Commitment’in osallistujalistalta, mutta toivottavasti tämä asiaintila muuttuu pian. Kannattaa käydä osoitteessa http://www.worldgbc.org/news-media/WorldGBC-Launches-Net-Zero-Carbon-Buildings-Commitment ja tutustua!

Ilari Aho
Kehitysjohtaja, Uponor Oyj
Hallituksen jäsen, World Green Building Council