Fit for 55 on kautta aikojen EU:n suurin lainsäädäntökokonaisuus. Se sisältää kokoelman direktiiviesityksiä, joilla pyritään nopeuttamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä EU:n asettaman hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti. Paljon keskustelua on aiheuttanut päästökauppa, johon liittyvät erimielisyydet ovat hidastaneet kokonaisuuden edistämistä.

Asuntosektorin näkökulmasta kiinnostavinta ovat energiatehokkuustavoitteet. Tämänhetkisissä ehdotuksissa on tavoitteita tuottaa uudisrakentamista nollaenergiatasoisena ja remontoida huonointa energiatehokkuutta olevat rakennukset vuosittain lähelle nollaenergiatasoa. Lisäksi ajetaan sähköautojen latauspisteiden ja aurinkovoimaloiden rakentamista. Kaikki tämä nostaa rakentamisen ja asumisen kustannuksia ja aiheuttaa huolta kohtuuhintaista asumista tarjoaville yhteisöille.

EU-tavoitteiden lisäksi Ukrainan sodan aiheuttama energian hinnan nousu aiheuttaa painetta vähentää energian kulutusta. Kaikesta Euroopassa kulutetusta energiasta yli kolmannes kuluu rakennusten ja käyttöveden lämmitykseen. Useimmissa Keski-Euroopan maissa lämmitys on riippuvaista maakaasusta ja muista fossiilisista polttoaineista eikä keskitettyjä kaukolämpöjärjestelmiä juurikaan ole.

Jopa 40 % lämmityksestä hoidetaan Euroopassa talokohtaisilla maakaasua polttavilla boilereilla, ja 30 % taloista lämpiää sähköllä. Maiden väliset erot ovat suuria, ja esimerkiksi Suomessa kaukolämmön osuus on 45 %, kun taas maakaasulla lämmitettäviä boilereita ei juurikaan näe.

Maat ratkovat tätä ongelmaa eri tavoin ja useissa maissa kohtuuhintaista asumista tarjoavat tahot ovat mukana kehittämässä ratkaisuja. Keskimäärin Euroopassa on kohtuuhintaista asumista noin 6 % koko asuntomäärästä, Suomessa 16 %. Joissakin maissa, kuten Alankomaissa ja Itävallassa, määrä on yli 20 %. Amsterdamin alueella jopa 40 % asunnoista on kohtuuhintaisia. Tällaisella määrällä on jo suuri vaikutus koko markkinaan, ja niinpä kohtuuhintaista asumista tarjoavat yhteisöt ovat yhdessä kunnan ja energiantuottajan kanssa lähteneet kehittämään ratkaisua tilanteeseen.

Maissa, joissa talokohtaiset lämmitysjärjestelmät ovat yleisiä, hiilineutraalin lämmityksen aiheuttamat toimenpiteet ja kustannukset lankeavat kiinteistöjä omistavien yksityishenkilöiden, yhteisöjen ja yritysten kannettavaksi. Osassa maista onkin nyt lähdetty kehittämään alueellisia kaukolämpöratkaisuja. Suomen kaukolämpöön nojaava keskitetty lämmitysjärjestelmä helpottaa huomattavasti kiinteistöalan painetta hiilineutraaliustavoitteeseen pääsemiseen, kun energiantuottajat toteuttavat hiilineutraaliustoimenpiteitään.

Suomessa kiinteistö- ja rakennussektorin hiilineutraaliuskeskustelu on viime vuosina keskittynyt enemmän rakentamisen aiheuttamaan hiilipiikkiin ja sen pienentämiseen kuin energiatehokkuuteen. Tehokas tapa pienentää rakentamisessa käytettyjen materiaalien aiheuttamia ilmastopäästöjä on rakentaa puusta. A-Kruunun Kuninkaantammeen rakennuttamassa kohteessa tehdyn vertailututkimuksen perusteella puukerrostalon rakennusmateriaalien elinkaaripäästöt olivat 25 % pienemmät kuin vastaavassa betonitalossa. Tavoitteenamme onkin rakentaa kolmasosa uudiskohteistamme puusta ja täten pienentää toimintamme ilmastopäästöjä.

Leena Oiva
Kehityspäällikkö
A-Kruunu Oy