Jäljelle jäisi asumistukien käyttö. Se ei ole ennaltaehkäisevää ja on oikeastaan vain kädenojennus asuntosijoittajille. Näin vuokrat voidaan pitää korkeina ja syyllistää köyhiä tuilla elämisestä. Vapaata markkinataloutta kannattavat ja puolustavat suomalaiset nauttivat kuitenkin mielellään ilmaisesta koulutuksesta, lähes maksuttomasta päivähoidosta ja julkisin varoin kustannetusta erikoissairaanhoidosta sekä junamatkoista Helsingistä Turkuun. Ja niin paljosta muusta….

Kiitos ilmaisen koulutuksen, olen voinut opiskella yliopistoissa ja kouluttanut itseni myös lähihoitajaksi. Kiitos julkisen terveydenhuollon, sain apua, kun sairastuin vakavasti lapsen syntymän jälkeen. Tällä hetkellä teen hoitajana/ohjaajana paljon ylitöitä ja asun markkinahintoja halvemmalla A-Kruunun asunnossa. Nyt minulla olisi pian mahdollisuus ottaa kohtuullinen laina asumisoikeusasuntoon. Hallitus päätti kuitenkin lopettaa ASO-tuotannon. Uskallanko ostaa ASO-asunnon, joka saattaisi mahdollistaa minulle myöhemmin omistusasunnon oston? Tai pojalleni. Omistusasuminen on pitkällä tähtäimellä halvin asumismuoto, mutta monella ei ole mahdollisuutta säästää tuota 10 % käsirahaa ja takuurahaa, joka tarvitaan, jos ei ole takaajaa. Minulla ei ole.

Olen tehnyt töitä koulutus-, opetus- ja hoitoalalla yli 30 vuotta. Minä en työssäni kohtaa laiskoja, vaan matalapalkka-alojen ahkeria työntekijöitä. On myös ihmisiä, jotka eivät vain halua mennä töihin, mutta kuinka paljon näitä ihmisiä oikeastaan on? Työn pitää kannattaa, mutta ihmisen pitää myös pystyä asumaan kohtuullisen matkan päässä työpaikastaan. Matalapalkka-alojen työt ovat usein töitä, joita ei tehdä etänä (oli sitten korona tai ei), joten työpaikalle pitää päästä joka päivä.

Jotkut saavat lottovoiton jo syntyessään, mutta muillakin pitää olla mahdollisuus. Onneksi tunnen hyväosaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät olevansa etuoikeutetussa asemassa. He maksavat mielellään veroja isosta palkastaan ja ”bonusrahoistaan”. Olen asunut puoli vuotta maassa, jossa ulkomaiset sijoittajat omistavat lähes kaikki kiinteistöt. Iso osa paikallisista asuu lähellä pahvilaatikoissa tai lautahökkeleissä. He palvelevat nälkäpalkalla hyväosaisia, jotka ovat usein ulkomaalisia. Tätäkö Suomi haluaa? Se, että BKT kasvaa ei kuitenkaan tarkoita, että hyvinvointi välttämättä kasvaisi. Meilläkin omaisuus ja samalla valta kasautuu yhä harvemmille ja enenevissä määrin myös ulkomaisille sijoittajille.

Minä jatkan opiskeluja työn ohessa, jotta saisin mahdollisuuden vaikuttaa hyvinvointivaltion kehittämiseen, en alasajoon.

Vai pitäisikö meidän ahkerien ihmisten perustaa oma yhteiskunta kauas pääkaupunkiseudun ulkopuolelle? Siellä olisi nyt halpoja asuntoja ja maata tarjolla ja meillähän on paljon erilaista osaamista. Eläisimme mahdollisimman omavaraisesti ja luontoa kunnioittaen. Taiteen ja kulttuurin tekijät voivat mielellään liittyä seuraan.

Kuka sitten huolehtii perustarpeista ja hoidosta pääkaupunkiseudulla ja muissa suurimmissa kaupungeissa, jonne kaikki ihmiset on pakotettu muuttamaan? Hallitus toivoo ulkomailtakin vain sijoittajia - joiden tarkoitusperillä tai motiiveilla ei tunnu olevan väliä.

Mutta viinaa saa kohta tilata kotiovelle, jos vielä on koti ja siinä ovi.

Mira Haug

Lähihoitaja/Ohjaaja
A-Kruunun asukas Järvenpäästä
A-Kruunu Oy:n hallituksen jäsen