Arkkitehdit Lassi Mustonen, Jyrki Iso-Aho ja Tiina Päivilä-Kari suunnittelevat yhdessä Helsingin Pohjois-Pasilassa sijaitsevalle Postipuiston alueelle jotain ihan uutta. Yhteistilojen uudenlaisen ajattelun lisäksi hankkeessa tullaan toteuttamaan umpikorttelikaavaan iso puukerrostalokokonaisuus.

- Umpikorttelikaava on hyvin kaupunkimaista asumista. Puurakentamista ei kuitenkaan ole viime vuosikymmeninä juurikaan tehty varsinkaan umpikortteliin. Helsingin kaupunki halusi nyt asuntoreformikilpailun kautta etsiä puurakentamisen suunnitteluratkaisua umpikorttelimuotoon ja vastausta siihen, mitä tulevaisuuden puurakentaminen kaupungeissa tarkoittaa, kertoo Mustonen.

Osana Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa

Lassi Mustonen KUMP Arkkitehdit Oystä oli mukana voittamassa vuonna 2019 Helsingin kaupungin, Ympäristöministeriön, Alvar Aalto säätiön sekä Suomen arkkitehtiliitto SAFAn järjestämää Asuntoreformi 2020 -arkkitehtikilpailua.  Jatkosuunnittelua tehdään yhteistyössä Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy:n ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:n kanssa.

Kilpailun myötä he saivat mahdollisuuden suunnitella Postipuistoon sijoittuvalle tontille noin 200 asunnon puukerrostalokokonaisuuden ja etsiä sille yhteistyökumppanit. Hanke kuuluu Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan.

Neuvottelujen kautta yhteistyö syntyi A-Kruunun, Asuntosäätiön ja JVR-Rakenne Oy:n kanssa. A-Kruunu toteuttaisi vuokra-asunnot ja Asuntosäätiö asumisoikeusasunnot, JVR-Rakenteen toimiessa KVR-urakoitsijana.

Yhteistilat kantavana teemana

Hanke jakautuu ikään kuin kahteen osaan. Korokekerroksen päälle tuleviin kuusikerroksisiin asuinrakennuksiin ja niiden väleihin jääviin valopihoihin. Ulospäin kortteli näyttäytyy yhtenäiseltä noudattaen umpikorttelikaavan vaateita.

Kantavana teemana asuintalojen suunnittelussa on ollut kehittää kortteliin sopivia yhteistiloja. Postipuistoon rakennetaan alueellinen yhteisrakennus, joka mahdollistaa isompien kokoontumisten järjestämisen.

- Olemme tutkineet yhteistiloja eri mittakaavassa ajatuksella, että käyttöaste saataisiin korkeaksi. Päädyimme suunnittelemaan tähän hankkeeseen pieniä porrashuonekohtaisia yhteistiloja, jotka ehkä palvelevat tämän päivän asumista paremmin, kertoo Mustonen.

 

Kolme pientä yhteistilaa per porrashuone

Porrashuonekohtaiset tilat ovat noin yhdeksän neliön tiloja, joissa asukkaat voivat tehdä etätyötä tai opiskella, harrastaa joogaa tai tilaa voi pitää vaikka leikkipaikkana. Tilojen käyttö jää aikanaan asukkaiden päätettäväksi.

Ideana on, että tilat ovat mahdollisimman lähellä asuntoja, jolloin niiden käyttö arjessa olisi vaivatonta. Jokaisessa viidessä porrashuoneeseen on tulossa kaksi tällaista tilaa kolmos- ja kuutoskerroksiin. Niiden väliin sijoittuu kaksi kerrosta korkea viherhuone, sekin asukkaiden käyttöön.

Yhteistiloilla usein hukkatilamaine

Iso-Aho ihmettelee, ettei tällaisia ole toteutettu juurikaan aiemmin. Hän oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa 80-luvun alussa vähän vastaavanlaista porraskohtaisille yhteistiloille perustuvaa kohdetta ja kuvitteli hyvän idean ajavan läpi tuotannon.

- Yksi syy siihen, ettei näitä ole toteutettu, on hyöty- ja bruttoalasuhteen määräävä asema asuntojen rakennuttamisessa ja suunnittelussa. Yhteistilat lasketaan hukkapinta-alaksi, joka ainoastaan nostaa asunnon hintaa, eli ei ole varaa tehdä muuta kuin määräysten mukaiset tilat. Ehkä rahoitusmallia voisi tältä osin miettiä uudelleen myös ARA-tuotannon osalta. Uskoisin, että tällaiset porrashuonekohtaiset tilat voisivat olla ns. perinteisiä kerhohuoneita aktiivisemmassa arkikäytössä, luonteva osa arkipäivän asumista, toteaa Iso-Aho.

Pientalomaiset ratkaisut lisääntyvät kerrostaloissa

Päivilä-Kari puolestaan näkee, että tämäntyyppisillä suunnitteluratkaisuilla voisi olla tulevaisuutta, koska yhä useammin kerrostaloasumiseen halutaan tuoda pientalomaisia ratkaisuja. Esimerkiksi A-Kruunu on toteuttanut Kalasatamaan Urbaanit lapsiperheet -hankkeen, jossa tutkittiin nimenomaan pientalomaisten ratkaisujen tarvetta ja toteutusmahdollisuuksia kerrostaloon.

- Kehityshankkeita tarvitaan, koska nykyinen tuotantojärjestelmä on kovin yksipuolinen eli nyt tehdään samanlaisia ja tavanomaisia taloja niin vapaarahoitteisesti kuin ARA-tuottajillekin. Ikävä kyllä arkkitehtien kehitysideat tuntuvat päätyvän usein pöytälaatikkoon, harmittelee Päivilä-Kari.

Myös Postipuistoon on tulossa pientalomaisia ratkaisuja kuten kuraeteiset sisäpihan sisäänkäyntien yhteyteen. Pääsisäänkäynti kadulta on suunniteltu juhlavammaksi ja kutsuvammaksi sisäänvedetyn porrashuoneen keinoin.

- Tietyllä tavalla tuo ratkaisu vastaa suomalaisen traditionaalisen puukaupunkirakentamisen ideaa. Meillähän on pitkä puukaupunkiperinne, vaikka viimeisen sata vuotta kivitalot ovatkin olleet vallalla, muistuttaa Iso-Aho.

Tilaohjelma mahdollisti valoisammat asunnot

Kaikki arkkitehdit kiittelevät A-Kruunua ja Asuntosäätiötä siitä, että niiden tilaohjelmat mahdollistavat isompien asuntojen suunnittelemisen. Osittain siitä syystä ja näiden yleishyödyllisten toimijoiden halusta kehittää nimenomaan yhteisöllistä asumista, yhtiöt tulivat valituiksi yhteistyökumppaneiksi.

- Näiden toimijoiden tilaohjelmat soveltuivat parhaiten tähän hankkeeseen. Asuntojen korkeampi keskipinta-ala vastaa meidän mielestämme enemmän alkuperäistä kilpailuehdotusta, toteaa Päivilä-Kari.

- Tässä hankkeessa myös asuintalojen noppamaiset massat ja sekä niiden väliin jäävät valopihat mahdollistavat sen, että pienissäkin asunnoissa ikkunat avautuvat kahteen suuntaan.

Myös porrashuoneet haluttiin valoisiksi

Yhteistilojen keskeinen rooli hankkeessa korosti porrashuoneiden keskeistä roolia, mutta ei vaikuttanut varsinaisesti asuntosuunnitteluun.

- Yhteistilojen takia porrashuoneet sijoittuvat lähtökohtaisesti julkisivulle ja ovat valoisia tiloja. Asuntojen sijoitteluun ratkaisu vaikutti, muttei varsinaiseen asuntosuunnitteluun, toteaa Mustonen ja iloitsee, että puutalojen suunnittelu on viime vuosina kehittynyt kovasti.

- Erityisesti tilaelementtitekeminen ja rakenneratkaisujen kehittyminen ovat yhdessä luoneet sen, että nyt ollaan kypsiä toteuttamaan muun muassa tällainen suurhanke.

Tiiviiseen umpikorttelikaavaan sovitettava kokonaisuus rakennetaan puisista CLT-tilaelementeistä ja rakentamisen on määrä alkaa vuoden 2022 aikana.