Hyvä tilaohjelma tuottaa valoisia ja kalustettavia asuntoja
Kun kerrostalon voi suunnitella asukkaita ajatellen, asuntoihin saadaan muunneltavuutta ja valoa. A-Kruunun rakenteilla olevat talot Porvoossa täyttävät arkkitehtipariskunta Sanna ja Juha Vesenin mielestä hyvin laadukkaan tilaohjelman vaatimukset.
Kuvassa: Juha ja Sanna Vesen Raatimiehenkatu 1 ja 3:n tontilla lokakuun alussa yhdessä vastaavan mestarin Ismo Vannisen ja työmaainsinööri Mirka Marttisen kanssa. Kohteen urakoi Varte Lahti Oy.
A-Kruunulla on parhaillaan rakenteilla Porvoon paraatipaikalle, keskustan sisääntuloväylän varrelle 64 asunnon vuokratalokohde. Asuntojakauma kahdessa kuusikerroksisessa talossa on tyypillinen A-Kruunun jakauma eli asuntoja on monipuolisesti yksiöistä perheasuntoihin.
Raatimiehenkatu 1 ja 3 on kapea täydennysrakennustontti, jolle Porvoon kaupunki on asettanut korkeat julkisivun laatukriteerit. A-Kruunun talo avaa tulevan Puistokatukonseptin toteutuksen ja on saanut kaupungilta kiitosta talojen julkisivuratkaisuista, muun muassa muuratun tiilen käyttämisestä viimeistelyssä.
- Julkisivuissa on käytetty kolmea eri lämpimän sävyistä tiiltä, joita varioimalla saadaan rakennusmassat jaettua kuutiomaisiin pienempiin osiin. Porrashuoneiden kohdalla erikoisladottu tiili ja julkisivuvalaistus korostavat samaa teemaa pimeällä, kertoo Sanna Vesen ja kiittelee A-Kruunun ratkaisua, jossa porrashuoneeseen on saatu riittävästi väljyyttä. Se helpottaa myös asuntosuunnittelua.
- Taloihin tulee valoisat, pitkät porrashuoneet, joihin lisävaloa saatiin pääjulkisivun puolelle toteutettavien syvennyksien avulla, selventää Juha Vesen.
Hyvä suunnittelu vaatii väljyyttä
Vesenit kertovat A-Kruunun antaneen heti suunnittelun alussa ohjeen tehdä asunnoista niin viihtyisiä, että asukkaat haluavat asua niissä pitkään. Suunnittelijoiden mukaan kaikissa ratkaisuissa näki, että taloja tehdään itselle pitkäaikaiseen käyttöön. Kapea tontti helpotti tehtävää, sillä kapearunkoiseen taloon pystytään suunnittelemaan toimivampia asuntoja.
- A-Kruunu varmisti toiminnallisuuden myös päättämällä väljemmästä tilaohjelmasta eli taloon tehdään vähemmän asuntoja kuin olisi ollut mahdollista. Kun on riittävän väljät tilat, on helpompi suunnitella myös valoisia asuntoja. Pidimme suunnittelussa lähtökohtana, että asuntoon sisään tultaessa näkisi jo eteisestä ulos ikkunasta, mikä tuo valoisuutta, toteaa Juha.
Talojen yksiötkin ovat reilun kokoisia, 39 ja 39,5 neliöisiä, joissa ikkunat aukeavat kahteen suuntaan. Yksiöt sijoitettiin talojen päätyihin, jolloin niistä tuli suunnittelullisista syistä myös hieman isompia.
- On tärkeää, että kaikissa asunnoissa ikkunat aukeavat moneen suuntaan. Näissä taloissa vain kaksiot aukeavat pelkästään etelään, kertoo Juha.
Neliönmallinen huone on helpommin kalustettavissa
Hyvä tilaohjelma sallii helpommin myös neliönmallisten asuntojen tekemisen.
- Neliönmalliset asunnot ovat kalustettavissa monella tavalla. Nykyään on tyypillistä, että asuntojen neliömäärä on pieni ja siksi joudutaan tekemään esimerkiksi syöksymakuuhuoneita, toteaa Juha.
Vesenit ovat nimittäneet syöksymakuuhuoneeksi tilaa, jossa kahden liukuoven väliin saa parisängyn vain yhdellä tavalla. Tilassa ei mahdu muuta kuin syöksymään petiin.
Väljään asuntoon saadaan mukaan riittävästi myös säilytystiloja.
- Näihin asuntoihin tulee säilytystiloja todella reilusti, myös vaatehuoneita, joita arvostetaan nykyään paljon, kertoo Juha.
Kaikkiin asuntoihin tulee keittiö-olohuoneyhdistelmä, joka jakaa mielipiteitä. Toiset pitävät niistä, toiset taas haluavat erillisen keittiön. A-Kruunun väljyyttä korostava tilaohjelma Porvoon kohteessa antaa mahdollisuuden toteuttaa avokeittiöratkaisu siten, että myös keittiöön riittää valoa.
Asunnot pitäisi olla myös yhdistettävissä
- Väljyys antaa kaiken kaikkiaan mahdollisuuden suunnitella monikäyttöisiä yleishuoneita, joiden käytön asukas voi itse määritellä. Tulevaisuudelta toivoisin nimenomaan monikäyttöisyyden lisääntymisen asuntosuunnittelussa, esittää Sanna.
Asumisväljyyttä voidaan lisätä myös väljien parvekkeiden avulla. A-Kruunun Porvoon kohteessa parvekkeet ovat suuria ja myös lasitettuja, mikä lisää jälleen tilan monikäyttöisyyttä.
- Asuntoja pitäisi suunnitella nykyistä enemmän myös niin, että kaksi pientä asuntoa voitaisiin yhdistää yhdeksi asunnoksi. Erityisesti tänä aikana, kun nakutellaan paljon yksiöitä, tuo asia pitäisi ymmärtää ottaa jo suunnitteluvaiheessa huomioon. Olemme onneksi voineet toimia tuon mukaan jo useissa meidän hankkeissamme, iloitsee Juha Vesen ja toivoo asian edistämistä myös kaavoituksen keinoin.
- Asia pitäisi määritellä jo kaavassa, koska muuten jää tekemättä, painottaa Juha.
Täydennysrakentaminen vaatii hyvää akustointia
Raatimiehenkatu 1 ja 3 sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn Läntisen Mannerheiminkadun varrella eli tontin pohjoispuolella kulkee yhtä suuri liikennemäärä kuin Itäkeskuksesta lähtee itään. Suunnittelun haasteena oli saada melu hallintaan.
- Nykyään jo kaikki rauhalliset alueet on joka puolella rakennettu. Melu pystytään kuitenkin ehkäisemään suunnitteluratkaisuin sekä rakennusteknisin keinoin, kuten äänieristetyin ikkunoin, lasitetuin parvekkein ja melumuurein, kertoo Juha Vesen.
Raatimiehenkadulla kaava vaatii myös 3,6 metrin korkean muurin rakentamista ehkäisemään pihaan kantautuvaa melua.
- Muuri tehdään metallilankakorista joka täytetään luonnonkivillä. Muurista tulee eläväpintainen ja siihen saadaan kasvamaan köynnöksiä, kertoo Sanna.
Pihaan toteutetaan leikkipaikat. Talon kerhohuone tulee maan tasalle avautumaan sisäpihalle, mikä lisää osaltaan pihan elävyyttä. Myös saunaosasto on kerhohuoneen yhteydessä kuitenkin niin, että kerhotilaa voidaan käyttää erikseen.
Pysäköinti taloihin toteutetaan maantasoisena. Asuinyhteisön käyttöön tulee myös yhteiskäyttöauto. Talot valmistuvat vuodenvaihteessa 2022-23. Asuntojen vuokra tulee määräytymään omakustannusperiaatteen mukaan kohtuulliseksi.