Blogginlägg

Kiertotaloudessa ja kestävässä kehityksessä on rakennusalan tulevaisuus

Suomessa on viime aikoina havahduttu laajasti kiertotalouden mahdollisuuksiin lisätä ihmisten hyvinvointia kuitenkin niin, että vähennetään samalla luonnonvarojen kulutusta. Puhutaan jopa uudesta talousmallista, joka perustuu materiaalien uudelleenkäyttöön, digitalisaatioon ja palveluihin. Kaiken takana on tietysti ilmastonmuutos, johon on reagoitava, ja ollaankin reagoimassa nopeasti.

Rakentaminen, rakennusmateriaalit ja rakennusten käytönaikainen energiankulutus aiheuttavat suuret päästöt. Eri lähteissä ja tilastoissa esiintyy hieman erilaisia lukuja, mutta kaikista voidaan vetää yhteinen johtopäätös: rakennetun ympäristön aiheuttamaa hiilijalanjälkeä voidaan pitää valtavana. Tämän takia rakennusalalla on suorastaan velvollisuus etsiä keinoja luonnonvarojen käytön vähentämiseen.

Ympäristöystävällisten toimintamallien tulemisesta on jo olemassa selviä merkkejä ja erityisesti kiertotalous on nousemassa yhdeksi keskeiseksi keinoksi päästöjen pienentämisessä. Kyse onkin lähinnä siitä, kuka keksii kaupalliset ratkaisut nopeimmin ja pystyy tuotteistamaan toiminnot sekä palvelut laajassa mittakaavassa; hyviä mahdollisuuksia myös kansainväliseen liiketoimintaan on olemassa, sillä Suomi ei ole ilmastonmuutoksen kanssa yksin.

Vähähiilisyyttä edistävien kaupallisten ratkaisujen kehittymiseen tulee varmasti vaikuttamaan myös se, että rahoitussektori on jo ymmärtänyt asian bisnesnäkökulman. Ilmastoystävällinen liiketoiminta nähdään tulevaisuuden tekijänä, yhtenä keskeisenä keinoa yritysten lisäarvon tuottamiseen.

Muutoksen tahti on kova. Vielä kymmenen vuotta sitten kiertotaloudesta ei alalla juurikaan puhuttu vakavasti, mistä syystä myös tekijöitä ja osaajia on vielä vähän. Tulevaisuuden työmarkkinoilla tämän asian osaajilla onkin suuri kysyntä.

Kiertotaloutta pystytään edistämään rakennussektorilla monella tavalla. Hyvä suunnittelu luo pohjan kaikelle toiminnalle ja toteutukselle – niin myös kiertotalouden edistämiselle. Hyvään suunnitteluun kuuluu sekä rakentamisen aikaisen että rakennuksen käytön aikaisen hiilijalanjäljen laskeminen ennakkoon. Kestävän kehityksen mukainen rakennuksen ylläpito vaatii sekin huolellista tarkastelua jo suunnitteluvaiheessa etenkin tilaratkaisujen, materiaalivalintojen ja talotekniikan osalta.

Myös tilojen kysyntä ja tarjonta pitää saada vastaamaan paremmin toisiaan. Vaikka tulevaisuuden ennakointi on aina vaikeaa, ns. turhien hankkeiden ja tilojen rakentamista pitäisi pystyä välttämään.  Mikäli tilat ovat tyhjillään, hiilijalanjälki suhteessa rakennuksen todelliseen käyttöön kasvaa rakennuksen elinkaaren aikana. Energiatehokkaasta, pienen hiilijalanjäljen aiheuttavasta rakennuksestakin tulee pitkän aikavälin tarkastelussa ”huono”, mikäli tilat ovat vajaakäytöllä. 

Tilasuunnittelussa pitää puolestaan huomioida monikäyttöisyyden, muunneltavuuden sekä käyttötarkoituksen muutosten mahdollisuus, jotta rakennus olisi mahdollisimman pitkäikäinen. Oma arvioni on, että muuntojoustavuus on yksi asioista, johon joudutaan kiinnittämään jatkossa nykyistä enemmän huomiota.

Rakentamisen aikana puolestaan kiertotaloutta edistetään kierrätysmateriaalien käytöllä ja rakennusjätteiden tehokkaalla kierrättämisellä. Puu antaa materiaalina paljon mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiselle, mutta yhtä lailla betonirakentamisessa on potentiaalia. On vaan oltava malttia ja osaamista suunnitella hankkeet huolella kiertotalouden ja kestävän rakentamisen edistämisen näkökulmasta.  

Puun hyödyt näyttäytyvät täydessä mitassaan vasta tulevaisuudessa, kun puurakentamisen määrä todennäköisesti laajenee nykyisestä. Puurakentamisessa kierrättäminen ja hukkamateriaalin minimointi lienee suuremman esivalmistusasteen (tehdastuotannon) ansiosta jonkin verran helpompaa betonirakentamiseen verrattuna, joten arvioin sen merkityksen kasvavan myös kiertotalouden kehittymisen myötä. Samalla se asettaa painetta muiden materiaalien kiertotalouden edistämiselle, mikä luo parhaimmillaan tervettä, rakennusalaa kehittävää kilpailua.

Kiertotalouden mahdollisuudet rakentamisessa ovat siis laajat niin luonnonvarojen käytön minimoimisen kuin myös liiketoimintojen ja työmarkkinoiden kehittämisen kannalta.

A-Kruunu on kehittämässä kiertotaloutta parhaillaan Tampereen Isokuusen alueen puukerrostalohankkeessa, jossa Tampereen yliopisto on mukana toteuttamassa kiertotalouteen liittyvää PUKKI-hanketta. Tutkimushankkeella selvitetään puukerrostaloihin liittyvien verkostojen arvonluontia sekä kiertotalouden ja liiketoimintamallien kehittämistä puurakentamisen näkökulmasta.

Kaikki tutkimus- ja kehittämistyö vie asiaa eteenpäin ja onkin tärkeää, että alalla tehdään asian osalta hyvää yhteistyötä. Toimiviksi havaitut käytännöt kannattaa ottaa mahdollisimman laajasti käyttöön, kaikkien yhteiseksi hyväksi.
 

Jouni Isomöttönen

Kirjoittaja toimii rakennuttamisen projektipäällikkönä A-Kruunulla sekä PUKKI-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.