Kun ihmiset asuvat tiiviisti yhteisössä, on vaikea välttää ristiriitoja. Kaikkein yleisimmät ongelmat kerrostaloissa ovat muualta kantautuvat äänet. Esimerkiksi lapsiperheen arjen äänet tai naapurin haukkuva koira voi ärsyttävää. Silloin on kyse elämäntilanteiden erilaisuudesta. Asian selvittämistä hankaloittaa usein se, ettei naapurit tunne toisiaan.

- Tällaisissa tapauksissa pelissä on äänihaittaa kokevan asukkaan kokemus asumisrauhan menetyksestä. Samalla toinen ei halua menettää oikeuttaan elää sellaista elämää, joka itselle parhaiten sopii. Sovittelussa on aina kyse molempien osapuolten asumismukavuudesta. Käsittelemällä molempien tunteita ja tarpeita saattaa löytyä myös uusia avauksia ja käytännön ratkaisuja. Tärkein kaikissa sovitteluissa on aina rakentava dialogi molemmin puolin, kertoo Pasi Ojala.

Myös tuttujen kesken voi syntyä epäsopua

Konfliktitilanteita voi syntyä myös silloin kun tunnetaan toisensa. Yhteisen historian aikana välit ovat jostain syystä kriisiytyneet. Esimerkiksi asukastoimikunnan jäsenet ovat riitautuneet tai leikkipaikalla tutustuneiden lapsiperheiden välille on syntynyt myöhemmin kiistaa. Näissä tapauksissa sovittelun tavoitteena on, etteivät välit olisi enää kireät ja asuminen jatkuisi yhdessä sovussa. 

Muita vastaavia tilanteita kerrostaloissa ovat esimerkiksi yhteisten tilojen käyttöön liittyvät kysymykset, kuten pesulan siisteys ja varausvuorot, rappukäytävässä kulkeminen, ruuan laitosta kantautuvat hajut tai vaikka lasten pihakäyttäytyminen. Myös talon pysäköintipaikkojen käyttöön liittyy usein haastavia tilanteita väärin pysäköityjen ajoneuvojen takia. Näitä tilanteita syntyy melkein väistämättä, kun ihmiset asuvat tiiviisti yhdessä.

Naapureihin tutustuminen auttaa ymmärtämisessä

Konfliktitilanteita ei kannata pelätä, mutta on täysin ymmärrettävää, että niihin joutuminen on epämiellyttävää, sillä kaikki me haluamme niitä välttää. Ihmisten erilaisuus aiheuttaa helposti ristiriitoja. Tärkeintä kuitenkin on, että haluamme ymmärtää toisiamme sen verran, jotta erilaisuudet voidaan hyväksyä. 

- Konkreettisia keinoja on tutustua naapureiden silloin, kun ei ole mikään tilanne päällä. Sitten jos erimielisyyksiä syntyy, on jokin yhteys, jonka päälle voi rakentaa. Tärkein on pyrkimys suoraan ja rakentavaan dialogiin, neuvoo Pasi.

Joskus tarvitaan ulkopuolista sovittelijaa

Jos tilanne äityy hankalaksi, eikä omin keinoin tule sopua asukkaiden välille, kannattaa kääntyä tarvittaessa palvelupäällikön puoleen. A-Kruunu tekee myös yhteistyötä Naapuruussovittelun keskuksen kanssa. Joissain taloissa on käytetty keskuksen apua hankalien konfliktitilanteiden sovitteluun.

-  Me olemme kaikille avoin keskus asumiseen liittyvissä konflikteissa. Olemme myös koonneet yksinkertaiset ohjeet erimielisyyksien selvittelyyn, kertoo Pasi.

Linkki ohjeisiin: https://www.naapuruussovittelu.fi/suosituksia-asumisen-toimijoille/

Teksti: Ida Oljemark