Blogginlägg

Tämä asunto on hyvin asuttava!

Uusien asuntojen tilallinen laatu puhuttaa mediassa. Suunnittelijoiden ja tutkijoiden rinnalla ääneen ovat päässeet kokemusasiantuntijat, asukkaat. Kolmion tupakeittiöön ei sovi kolmenistuttavaa sohvaa, asunnosta ei löydy luontevaa paikkaa ruokapöydälle, ja sängyn kiertäminen onnistuu vain olohuoneen kautta kahden liukuoven taktiikalla. Kukapa olisi uskonut, että asuttavuus nousisi asunnon myyntivaltiksi 2020-luvulla? 

Asuttavuuden ongelmat eivät selity tiedonpuutteella. Suunnittelutietoa on julkaistu vuosikymmeniä. Vuonna 1943 valmistui 70 standardin sarja tukemaan jälleenrakennusajan jälkeisen Suomen tulevaisuutta. 1970-luvulta alkaen tietoa on koottu Rakennustieto Oy:n julkaisemaan RT-kortistoon. Sen sisältämät ohjekortit välittävät kumuloitunutta suunnittelutietoa selkeässä ja havainnollisessa muodossa.

On myös kirjallisuutta. Esko Suhosen ja Hannu Pyykösen Asuntoarkkitehtuuri ja -suunnittelu on toiminut asuntosuunnittelun keskeisenä oppikirjana ja lähdeteoksena 1980-luvulta alkaen. Suhosta ja Pyyköstä on kiittäminen asuttavuuden määritelmästä, jolla he tarkoittavat asukkaan ja asuntoratkaisun toiminnallista vuorovaikutussuhdetta. Monelta osin ajankohtaisessa teoksessa kirjoitetaan asuntojen optimisesta väljyyden tunnusta, siis asunnon sisätilan arkkitehtuurista ja sen keinovalikoimasta.

Asuntoarkkitehtuurin perinne elää uudessa kotimaisessa tutkimuksessa, joka tuottaa asuntosuunnittelussa ja sitä koskevassa päätöksenteossa hyödynnettävää tietoa. Tämänkaltaiseen tutkimukseen pystyvät suunnittelukoulutuksen saaneet arkkitehdit.

Edellä mainituilla lähteillä on tärkeä rooli viime syksynä ilmestyneessä Asuntoarkkitehtuurin käsikirjassa1. Käsikirja palkittiin vuoden 2022 Rakentamisen ruusulla 16.3.2023. Palkinnon myöntämisen perusteluissa kirjan todetaan sisältävän ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa suunnittelukentällä vaikuttaville arkkitehdeille. Lisäksi käsikirjan ja sen nostattaman keskustelun toivotaan lisäävän asukkaiden ymmärrystä asunnon ominaisuuksien vaikutuksista asumiseen.

Tarkoituksenamme on ollut tarjota lukijoille laaja tietopohja asuntosuunnittelun tueksi. Asuntojen kauneus, käytettävyys ja kestävyys ovat käsikirjan ydinsanomaa. Ajassa tapahtuneet muutokset tulevat näkyviksi eri aikakausilta peräisin olevissa esimerkeissä. Tilan asuttavuutta tutkitaan kalustamalla (kuva 1). Uusien asuntojen saama kritiikki kertoo tämän menetelmän osuvuudesta.
Kuva 1
Kuva 1. Vasemmalla Diana, Helsinki 2011. Arkkitehtuuritoimisto B & M. Oikealla Raisiontie, Helsinki
1951. Hugo Harmia ja Woldemar Baeckman.

Valokuvien kautta avautuu näkymä asukkaiden arkielämään. On koteja, joissa yhä luetaan ja seurustellaan (kuva 2). Pieni asunto ei ole demonisoinnin kohde. Lukijan johtopäätöksille on jätetty tilaa. Asunnon muuntojoustavuus toteutuu monikäyttöisissä ja muunneltavissa tiloissa. Näiden tarpeellisuus nostaa päätään aina kun elämä tapahtuu. Kestävimpiä ovat sellaisenaan muuttuviin asukastarpeisiin vastaavat asunnot ja yksittäiset huoneet (kuva 3).
Kuva 2
Kuva 2. Näkymä ruokailutilasta valoisaan olohuoneeseen. Arabianvillat, Helsinki 2005. ARK-house Arkkitehdit. Valokuvaaja: Hanna Pielikko
Kuva 3
Kuva 3. 3,6 X 4 metrin huone on monikäyttöinen, koska sen voi kalustaa usealla eri tavalla. Huoneen pohjapiirustus on kohteesta Meritähti, Helsinki 1997. Gullichsen Kairamo Vormala Arkkitehdit. 1:100.

Jatketaan keskustelua asumisen laadusta! 

Anne Tervo
Arkkitehti, tekniikan tohtori
Lehtori, Aalto-yliopisto

1 Meriläinen & Tervo. 2021. Asuntoarkkitehtuurin käsikirja. Helsinki: Rakennustieto Oy.