Blogginlägg

Asuinrakennusten elinkaarilaadun työkaluja kehitetään yhteistyöllä

Suomalainen asuinkerrostalorakentaminen on ottanut kehitysloikkia lukuisilla teknisillä osa-alueilla, kuten esimerkiksi energiatehokkuuteen, kosteudenhallintaan, paloturvallisuuteen, ääneneristykseen sekä talotekniikkaan liittyen. Kiinteistö- ja rakennusalan eri tahojen osaamista hyödyntäen on syytä tarkastella perusteellisesti myös sitä, että rakennusten toimivuus, viihtyisyys, huollettavuus sekä ylläpidettävyys voidaan taata vaihtelevissa tilanteissa.

Kiinteistö- ja rakennusalalla on viime vuosina otettu paljon edistysaskeleita. Erityisesti teknologinen kehitys on ollut huimaa. Digitaaliset välineet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia niin rakennusten suunnittelun kuin toteuttamisen prosesseihin. Teknologiaa on kasvavalla tahdilla hyödynnetty myös rakennuksissa, ja tämän ansiosta esimerkiksi asuinkerrostalojen rakenteellinen ja toiminnallinen energiatehokkuus on parantunut. Samalla huomiota suunnataan yhä perusteellisemmin asuinkerrostalojen kosteudenhallintaan, paloturvallisuuteen, ääneneristykseen sekä talotekniikan kehitysaskeleiden kautta sisäilman säädettävyyteen ja laatuun.

Myös rakennuksen kyky vastata vaihtuviin vaatimuksiin on tärkeää

Kehitettävää riittää silti aina. Esimerkiksi edistykset energiatehokkuudessa eivät yksistään riitä takaamaan kokonaisvaltaisesti kestävää rakennettua ympäristöä. Luonnonvarojen ylikulutus ja biodiversiteettikato nähdään aikamme suurimpina haasteina, joiden ydinongelma on lineaarinen ”ota, valmista ja hävitä” ‑toimintatapa. Rakentamisen sektorilla onkin välttämätöntä siirtyä kohti kiertotaloutta, jotta Suomi voi olla tavoitteensa mukaisesti hiilineutraali vuonna 2035. Kiertotalouden tavoitteena on, että materiaalit ja tuotteet pysyvät käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään.

Rakennetun ympäristön kiertotaloudesta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein rakennuksiin pankkeina, joista vapautuvat osat olisi voitava uudelleen käyttää. Uudelleenkäytön mahdollistamiseksi ja sallimiseksi tehdään selvitystyötä Suomessakin parhaillaan ja odotetaan samalla EU:n rakennustuoteasetuksen muutosehdotusta.

Rakennuskanta uudistuu kuitenkin hitaasti, ja myös kiertotalouden nimissä huomiota ja toimia tulisikin suunnata rakennusten käytön ja käytettävyyden parantamiseen. Vaikka rakennuksen suunnitteleminen purettavaksi ja uudelleenkäytettäväksi on tärkeä tavoite, vielä parempi on pyrkiä siihen, että rakennus palvelee ennen mahdollista uudelleenkäyttöä hyvin ja pitkään.

On siis tavoiteltava, että nyt suunniteltavat ja toteutettavat rakennukset ovat toimivia ja viihtyisiä sekä ylläpidettäviä ja huollettavia vaihtelevissa yksilöllisissä ja yhteiskunnallisissa tilanteissa. Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi huomioida siis elinkaarilaatu – rakennuksen kyky vastata käyttäjän ja yhteiskunnan vaihtuviin vaatimuksiin elinkaarensa aikana.

Asuinkerrostalojen elinkaarilaadun kehittäminen etenee yhteistoimin

Rakennustieto tarjoaa laaja-alaisesti tietoa kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille, ja tietotuotteita myös kehitetään jatkuvasti. Edellä esitettyyn haasteeseen liittyen Rakennustietosäätiö kehittää parhaillaan elinkaarilaadun työkaluja, jotka ovat digitaalisia välineitä asuinkerrostalon suunnittelutavoitteiden määrittelyyn ja käsittelyyn sekä tavoitteiden perusteella tuotettavien rakennusten ominaisuuksien arviointiin.

Työkalustoon suunnitellaan ja kehitetään nyt asuinkerrostalon toimivuuteen ja viihtyisyyteen sekä huollettavuuteen ja ylläpidettävyyteen liittyviä osioita. Kehitettävät digitaaliset työkalut tulevat täydentämään jo käytössä olevaa ympäristötyökalua,  joka on väline rakennusten energiatehokkuustavoitteiden ja luonnonvarojen paremman hyödyntämisen seuraamiseen ja kehittämiseen. Työkaluihin liittyy myös ohjekorttiprojekteja.

Kuten Rakennustietokonsernin tuotteet laajemminkin, myös elinkaarilaadun työkalut sekä niihin liittyvät ohjekortit tuotetaan ottaen laajasti huomioon kiinteistö- ja rakennusalan eri tahojen ja osapuolien näkemykset. Huomioita kerätään ja kuullaan eri tavoin. Ensinnäkin aloitamme alkuvuodesta asuntorakentamisen toimijoiden haastattelukierroksen, sillä onnistunut tuotekehitys vaatii tulevien käyttäjien tarpeiden syvällistä selvittämistä. Otankin mielelläni vastaan yhteydenottoja henkilöiltä, jotka haluavat kertoa näkemyksiään asuinkerrostalojen laadun määrittelyn ja arvioinnin tarpeista.

Toiseksi työkalujen sisältöjä kehitetään niitä varten perustettavissa toimikunnissa, joissa on edustettuina riippumattomalla tavalla aihealueen laaja ja monipuolinen asiantuntemus. Tulemme järjestämään myös avoimia tilaisuuksia aiheeseen liittyvän vuoropuhelun edistämiseksi, esimerkiksi kesäkuussa osana ARA:n, Housing Europen ja Helsingin kaupungin järjestämää Sosiaalisen asumisen kansainvälistä kaupunkifestivaalia (ISHF).  Näiden ohella lausuntokierrosten kautta kaikilla on mahdollisuus kommentoida ja vaikuttaa asuinkerrostalojen elinkaarilaadun määrittelyn sisältöön.

Elinkaarilaadun määrittäminen on vaikeaa – ja tarpeellista

Asuinkerrostalojen elinkaarilaadun työkalujen tavoitteista on keskusteltu jo useiden kiinteistö- ja rakentamisalan tahojen sekä järjestöjen kanssa. Työ kiinnostaa monia: asuinkerrostalojen elinkaarilaadun ja ylipäänsä laadun määrittely nähdään vaikeaksi, mutta samalla keskeiseksi jatkuvan parantamisen tiellä – epäselvästi määritettyä ”laatua” on nimittäin hankalaa, ellei mahdotonta parantaa. Alussa mainitun asuinkerrostalojen onnistuneen teknisen kehityksen taustalla lieneekin mitattavuus: energiatehokkuus, ilmanlaatu, paloturvallisuus ja ääneneristys ovat esimerkkejä aiheista, joita voi mitata.

Tavoitteemme onkin, että yhteisellä jaetulla käsitteistöllä ja arvioinnin kriteereillä voidaan selkeyttää eri osapuolten ja tahojen välistä viestintää sekä tavoitteenasettelua ja tavoitteiden täyttymisen seurantaa myös pehmeämpiin aiheisiin, kuten käytettävyyteen, käytön ja tilan joustavuuteen, yksityisyyteen, luonnonvaloisuuteen liittyen. Näissä aiheissa ammattilaisten näkemyksen ohella hyödyksi on asukasnäkökulmaa kuvaava tieto. Tästä syystä tavoitteemme onkin liittää kehitettäviin työkaluihin jatkossa myös osio, jonka kautta voimme kerätä näkemyksiä asuinkerrostalojen käytettävyyden parhailta asiantuntijoilta, asukkailta itseltään.

Sini Saarimaa

Tutkimusjohtaja, innovaatiotoiminta

Rakennustietosäätiö RTS sr

 

Taustatietoa:
Vainio ym. 2021. Asuntotuotannon laatumuutokset 2005-2020. Korkeampaa, tiiviimpää, energiatehokkaampaa. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:29.