Blogikirjoitus

Tuleeko päästöttömistä energiajärjestelmistä uusi normaali?

Ilmastonmuutos, luonnonvarojen väheneminen sekä jatkuva energiankulutuksen kasvu ovat yhteiskuntamme suurimpia haasteita. Asumisesta ja rakentamisesta syntyvä ympäristörasite on merkittävä, joten uusien vähäpäästöisempien rakentamistapojen sekä energiantuotantomuotojen on tultava rakennusalalle.
 

Suomi on voimakkaasti riippuvainen ulkomaiden sähköntuotannosta. Yli 30 % Suomen kuluttamasta sähköenergiasta tuodaan ulkomailta.

Suurten keskitettyjen energiatuotantolaitosten omistajien tulee miettiä keinoja, joilla leikata nykyisen tuotannon CO2 -päästöjä. Isoissa energiaverkoissa on hyvin isot tehovaihtelut. Keskitetyt voimalaitokset eivät yksin riitä tuottamaan tarvittavia tehohuippuja.

Tehohuippuja varten joudutaan käynnistämään verkoston varrella olevia lisävoimaloita, jotka toimivat yleensä polttoöljyllä ja ovat näin ollen kaikkea muuta kuin vähäpäästöisiä. Isot energiayhtiöt ovatkin lähteneet panostamaan voimakkaasti erilaisiin lämpöpumppuratkaisuihin sekä aurinkosähköratkaisuihin.

Teknologian kehittyminen on mahdollistanut uusiutuvan energian käyttämisen fossiilisten polttoaineiden sijaan. Uusiutuvien energiavarojen käytöllä on mahdollista vähentää hiilidioksidipäästöjä ja samalla pienentää asumisesta syntyviä elinkaarikustannuksia. Kehittyneen teknologian avulla ei tarvitse tinkiä asuinmukavuudesta pienentääkseen hiilijalanjälkeä tai asuakseen ekologisesti.

Suomi on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen olemalla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2045 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii uusia innovaatioita rakennusalalle sekä uusiutuvan energian hyödyntämistä energiatuotannossa.

Me Granlundilla olemme tutkineet päästöttömiä energiajärjestelmiä. Markkinoilta löytyvät tekniset ratkaisut mahdollistavat päästöttömän energiantuotannon kustannustehokkaasti suuressakin mittakaavassa.

Päästöttömässä energiajärjestelmässä tulee olla monia energiantuotantomuotoja, jotka kaikki perustuvat uusiutuvaan energiaan. Järjestelmä vaatii toimiakseen energiavaraston.

Olemme saaneet suunnitella ja laskea noin tuhannelle asukkaalle rakennettavan kylän päästöttömän energiajärjestelmän Kirkkonummen Masalaan rakennettavaan Ekoälykylään. Masalan Ekoälykylän energiajärjestelmä perustuu aurinkoenergiaan, joka varastoidaan sähköakkuihin.

Suunnitellussa järjestelmässä energiavaraston avulla pystytän kattamaan kesäkaudella noin 6 kuukauden ajan koko kylän sähköenergiatarve. Suurin osa lämpöenergiasta tuotetaan maalämpöpumppujärjestelmällä.

Apuenergiana toimii biokaasulla toimivat mikroturbiinilaitokset, joilla tuotetaan loput tarvittavasta sähköstä ja lämmöstä. Jokin verran laskelmien mukaan joudutaan ostamaan markkinoilta vesivoimalla tuotettua sähköenergiaa.

Koko energiajärjestelmän mitoituksen tärkeimpänä lähtökohtana on ollut se, että kylä on hiilineutraali ja kaikki järjestelmät sekä laitteet on valittu siten, että niiden hiilidioksidipäästöt ovat mahdollisimman pienet.

Teknologian kehitys tulee vaikuttamaan energiatuotantotapoihin ja -hintoihin. Näin tulevaisuudessa yksittäiset kuluttajatkin voivat taloudellisesti tuottaa tarvitsemansa energian.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi uusien teknologioiden ja toimintatapojen hyödyntäminen on välttämätöntä ja kehittyneen teknologian avulla tämä voidaan toteuttaa taloudellisesti kannattavasti.

Timo-Mikael Sivula                 Rene Zidbeck
Projektipäällikkö                     Energia-asiantuntija
Granlund Consulting Oy        Granlund Consulting Oy