Pohjoismaissa on koronaepidemian hillitsemiseksi seurattu kahta toisistaan poikkeavaa toimintatapaa. Norja, Tanska ja Islanti noudattivat samankaltaista strategiaa kuin Suomi eli yhteiskuntaa suljettiin rajoituksilla ihmisten välisten fyysisten kontaktien vähentämiseksi. Ruotsi erottui joukosta luottamalla epidemian hillitsemisessä ainoastaan suosituksiin.

Ruotsissa on todettu koronaviruksesta johtuvia kuolemia huomattavasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Epidemiatilanne on kaikissa Pohjoismaissa vaihdellut alueellisesti, ja eniten viruksesta ovat kärsineet suuret kaupungit.

Länsinaapurin laajalta vaikuttanutta yhteisymmärrystä pelkkien suositusten riittävyydestä ihmeteltiin Suomessa. Täällä käytiin melko tavanomaista kriittistä keskustelua Marinin hallituksen päätöksistä, niiden oikea-aikaisuudesta, riittävyydestä ja oikeasta mitoituksesta. Toukokuun lopussa Ruotsissakin kyseenalaistettiin entistä äänekkäämmin maan koronastrategia, kun ero kuolemantapausten määrässä muihin Pohjoismaihin verrattuna vain kasvoi.

Samaan aikaan Suomessa, Norjassa ja Tanskassa voitiin jo poistaa rajoituksia ja avata yhteiskuntaa. Tässä vaiheessa näyttää siis siltä, että Suomenkin valitsema strategia sosiaalisten kontaktien rajoittamisesta on ollut oikea. Varsinkin riskiryhmien suojelussa on onnistuttu.

Seminaarin osallistujat jakoivat samanlaisia huolia koronaviruksen vaikutuksista pidemmällä aikavälillä.  Työttömyys on lisääntynyt ja sen pelätään johtavan myös vaikeuksiin vuokranmaksussa ja mahdollisesti lisäävän häätöjä.

Norjassa asuntojen hinnat ovat olleet laskussa ja Tanskassa huolestuttaa, että asuinalueiden eriytyminen pahenee. Nyt koetut taloudelliset vaikeudet voivat vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin tehdä valintoja asumisestaan vielä pitkään.

Suomessa arvioidaan, että kysyntä valtion tukemalle asuntotuotannolle kasvaa, kun ihmisten henkilökohtainen taloustilanne heikkenee. Rakentamista pidetään tärkeänä työllisyyden näkökulmasta, ja NBO:n jäsenyhteisöt toivovatkin maidensa hallituksilta rakentamisen ja asuntotuotannon nostamista elvytystoimissa keskeiseen rooliin.

Seminaari toi esiin joitakin maiden välisiä eroja asuntopolitiikassa ja kohtuuhintaisen asumisen painoarvossa. Esimerkiksi Ruotsissa haaveillaan edelleen asuntopolitiikan pitkän aikavälin suunnitelmasta, eivätkä toiveet asian edistymisestä olleet toukokuun seminaarissa korkealla. Ruotsissa poikkeukselliset ajat eivät ole siis edesauttaneet yhteisen poliittisen tahdon löytymistä.

Suomessa asuntopolitiikan kahdeksan vuoden kehittämissuunnitelman valmistelu on jatkunut poikkeustilanteesta huolimatta. Kesäkuun alussa saatiin pitkien neuvottelujen päätteeksi myös hyväksyttyä uudet MAL-sopimukset, joissa asetetaan tavoitteita asuntotuotannolle. Valtion tukemalla kohtuuhintaisella asumisella on Suomessa jo pitkät perinteet ja sen asema tunnustettu.

Kesäkuun alussa neuvoteltu lisätalousarvio sisälsikin ilahduttavasti myös rakennusalalle ja asuntotuotantoon kohdistettuja elvytystoimia. KOVA on tyytyväinen korkotukilainojen myöntövaltuuden korottamiseen 340 miljoonalla ja käynnistysavustuksen myöntämiseen määräaikaisesti myös MAL-sopimusten ulkopuolisille alueille. Asuntorakentaminen on kevään aikana kääntynyt laskuun, joten ARA-tuotantoa tukemalla voidaan paitsi tukea työllisyyttä myös varmistaa entistä useammalle mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen.

Poikkeuksellinen kevät on vaikuttanut meihin kaikkiin jollain tavoin. Eniten on kannettu huolta niistä, jotka ovat olleet elämässä jo valmiiksi lujilla. Viestit KOVAn jäsenistöstä kertovat, ettei haastava kevät ole toistaiseksi lisännyt merkittävästi häiriöitä vuokranmaksussa. Se kertoo siitä, että tukijärjestelmä on toiminut ja vuokrataloyhtiöt ovat onnistuneet asumisneuvonnassaan.

Vilma Pihlaja
lakimies
Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry