01.06.2022
Placemaking auttaa luomaan merkityksellisempiä kaupunkitiloja

Monilla kaupunkilaisilla on paljon toiveita ja ideoita arkiympäristönsä tai vaikka kotikaupunginosan kehittämisen suhteen. Nämä kumpuavat arjen kokemuksista: Miksi kävelyreittini varrella on tyhjää asfalttikenttää ilman varjoisia istuskelupaikkoja? Eikö tuohon talojen väliin jääneeseen hukkatilaan sopisi täydellisesti kaupunkipuutarha? Voisiko tämän kadun hiljentää liikenteen vaaroilta, melulta ja saasteilta lasten pihaleikille? Esimerkiksi tällaisia, asukkaiden tarpeista kumpuavaa kaupunkiympäristön kehittämistä voidaan edistää kevyemmin, nopeammin ja osallistavin keinoin.

Placemaking on moniulotteinen kaupunkikehittämisen metodi ja ajattelutapa, jossa erilaisia kaupunkitiloja aktivoidaan luovasti eri tavoin yhdessä asukkaiden kanssa. Placemakingia voitaisiinkin suomeksi kutsua esimerkiksi paikkamuotoiluksi ja siihen liittyy tilan nopeampi kehittäminen esimerkiksi kalusteilla ja usein kulttuurin ja yhteisöllisten tapahtumien kokeminen ja jakaminen kaupunkitilassa. 

Ennen kaikkea placemaking on sosiaalista: kaiken keskiössä on kaupunkitilojen kehittäminen ja elävöittäminen erilaisiksi kohtaamisen ja aktiviteettien paikoiksi paikalliselle yhteisölle. 

Placemaking liittyy olennaisesti kaupunkisuunnitteluun ja kaupunkikehittämiseen. Viralliset kaavoitusprosessit määrittelevät kaupunkitilojen suunnittelun reunaehdot, mutta teknistaloudellisesti virtaviivaistettu kaupunkikehitys ei välttämättä palvele kaupunginosien sosiaalisia tarpeita ja luo tiloja yhteisölliselle toiminnalle. 

Placemaking on tapa kehittää olemassa olevia kaupunkitiloja elävämmiksi tai aktivoida uusia kaupunginosia siellä, missä paikallisyhteisöjä ei ole vielä ehtinyt syntymään. Placemaking-projekteissa tehdään näkyviä tekoja nopealla syklillä ja se on siksi oiva vastapaino pitkille ja hitaille kaupunkisuunnitteluprosesseille – placemakingin avulla voidaan saada aikaan vaikuttavia tekoja julkisessa tilassa verraten pienin resurssein ja panostuksin. Näitä kaikkia eri kaupunkikehittämisen tasoja tarvitaan tasapainoisen, elävän ja mielenkiintoisen kaupunkiympäristön aikaansaamiseksi.

Placemaking soveltuu erinomaisesti kokoavien kaupunkitilojen kehittämiseen, näitä ovat esimerkiksi erilaiset aukiot ja katutilat, pihat ja myös alueet tai rakennukset, jotka ovat jääneet tyhjilleen ja niiden käytölle haetaan uutta suuntaa.

kuvituskuva
Parklyn toteuttama taskupuisto syötävinä yrtteineen ilahduttaa erityisesti lapsiperheitä.

kuvituskuva
Yrttisadonkorjuuta Ylä-Malmin torilla

Kun kaupunginosaa uudistetaan, on tarpeen tutkia kaupunginosan kehittämistä kokonaisvaltaisemmin keskeisillä paikoilla: tästä on kyse Parklyn Helsingin kaupungille 2021-2022 tekemässä placemaking-projektissa Helsingin Malmilla, missä torialueen käyttöä tutkitaan eri keinoin toteuttamalla kevyitä kokeiluita ja asukasosallisuutta esimerkiksi vehreiden oleskelualueiden ja erilaisten tapahtumien muodossa. Samalla torialueen tulevaisuutta lavastetaan ja kerätään tietoa asukkailta alueen suunnittelun tueksi.

kuvituskuva
Parklyn toteuttamalla aukiolla Vuosaaressa on myös kirjanvaihtokaappi kaupunginosan lukutoukille.

Myös Meri-Rastilamme -projektissa aktivoitiin erilaisia tiloja pohjautuen asukkaiden toiveisiin. Keskeisin näistä oli Meri-Rastilan tori, jonka yksipuolinen käyttö aiheutti alueella haasteita. Tuottamalla lisää erilaisia toimintoja ja tilaelementtejä torille sen käyttäjäryhmä monipuolistui ja torille voitiin hahmotella uutta paikan tuntua. Hanke (2016-2017) kytkeytyi Helsingin kaupungin kaupunkiuudistushankkeeseen Meri-Rastilassa. 

Myös uudet kaupunginosat hyötyvät kaupunkitilojen aktivoimisesta: asukkaat kaipaavat usein monipuolisempaa viherympäristöä kuin mitä vasta istutetut puut ja puistot voivat tarjota ja toisaalta taas kohtaamispaikkoja, joissa tutustua uusiin naapureihin. Näihin toiveisiin vastaa Parklyn Forum Virium Helsingille 2021-2022 toteuttama taskupuisto Helsingin uudessa urbaanissa kaupunginosassa Kalasatamassa.

Koska placemaking rakentuu paikallisten yhteisöjen hiljaisen tiedon ja usein piilevien voimavarojen varaan, on siitä kaupunkien näkökulmasta paljon hyötyä myös suunnittelun vuorovaikutuksessa. Interventio kaupunkitilassa tuo yhteen paikallisia ja asiantuntijoita, toimii paikallisen tiedon keräämisen ja tuottamisen alustana sekä rohkaisee asukkaita aktiivisempaan osallistumiseen. Placemakingin avulla voidaan luoda eläviä julkisia tiloja asukkaiden käyttöön ja korostaa arkiympäristöjen merkityksellisiä paikkoja tarinoineen ja kokemuksineen.

Yksi placemakingin keskeisistä arvoista on tämä kutsu matalan kynnyksen osallistumiseen. Positiivisen muutoksen siementen kylvämiseen tarvitaan vain hyvä porukka, intoa yhteiseen tekemiseen ja rakkautta omien kulmien elämään ja tarinoihin. Näitä voimavaroja otetaan tulevaisuudessa toivottavasti yhä enemmän käyttöön myös suomalaisissa kaupungeissa.

 

Päivi Raivio
Muotoilija, perustaja 

Jalmari Sarla
Kaupunkimuotoilija

Parkly: www.helloparkly.com 
RaivioBumann: www.raiviobumann.com