Palvelevatko miniasunnot lopulta asukkaiden tarpeita?
Ensimmäinen A-Kruunun ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin ryhmävuokrauskonseptin mukainen hanke on nyt toteutusvaiheessa Kruunuvuorenrannassa. Turumankadun asuinkerrostaloille saatiin rakennuslupa keväällä ja perustustöitä tehdään parhaillaan.
Tavallisten asuntojen lisäksi Kruunuvuorenrantaan tulee yhteensä kuusi 115 m2 ryhmävuokra-asuntoa, joissa neljään asuinhuoneeseen liittyy jaetut keittiö-, pesu- ja oleskelutilat. Tallin Arkkitehdit Minna Lukander ja Tiina Päivilä-Kari kertovat hankkeen toteutuksesta ja visioivat yhteisöasumisen tulevaisuutta.
Tallilla on pitkä historia asuntosuunnittelun kehittämisessä. Tallin toimitusjohtaja Minna Lukander kertoo, että yhteistyö A-Kruunun kanssa alkoi viitisen vuotta sitten, jolloin alettiin yhdessä pohtia ryhmäasumista vaihtoehtona pieneneville kaupunkiasunnoille.
Kimppa-asuminen on yleistä kaupungissa, jossa perhekoot pienenevät ja yksiöiden hinnat nousevat. Vanhoista kaupunkikerrostaloista löytyy vielä tarkoitukseen sopivia suuria asuntoja, joiden huoneet saa jaettua monilukuisemmankin asukaskokoonpanon kesken. Nykyasunnoista tällaista väljyyttä harvemmin löytyy. Kun neliöt ovat entistä tiukemmassa, on syytä pohtia, mihin suuntaan uuden asuntokannan tulisi asumista ohjata.
Kimppa-asumiseen ajaa paitsi taloudelliset seikat, myös yhteisöllisyyden tarve. Ihanteellisessa tilanteessa jakamalla kaikki saavat enemmän. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään tiloista, vaan siitä, miten yhteisö toimii niiden sisällä.
A-Kruunu Helsingin Turumankadun ryhmäasunnoissa kukin asukkaista tekee huoneistoon erillisen vuokrasopimuksen, mutta soluasumisesta poiketen asukkaat saavat tavalla tai toisella itse vaikuttaa asuinkumppaneiden valintaan. Ideaalina on, että asunnot alkaisivat toimia orgaanisesti kimppakämpän tapaan.
Toteutuksesta on Tallilla vastannut pääsuunnittelija Tiina Päivilä-Kari, joka on onnistunut sovittamaan idean asuntopohjan muotoon. Konseptivaiheen arkkitehti Riikka Pylvänen toteutti yhdessä A-Kruunun kanssa nettikyselyn, jonka tuloksista muodostui kuva ihmisten toiveista ja huolista ryhmäasumiseen liittyen.
Yksityisen tilan tarve korostuu myös yhteisöasunnon suunnittelussa. Turumankadulla asuinhuoneet sijoitettiin asunnon nurkkiin ja kulkureitit pyrittiin erottamaan oleskelutiloista. Rakennuttaja piti erittäin tärkeänä, että ryhmäasunnossa asukaan vuokra on yksiön vuokraa edullisempi.
Tämä asetti raamit käytettävissä olevien neliöiden määrälle ja esimerkiksi tavoitteesta saada erillinen vaatehuone jokaiseen huoneeseen jouduttiin tinkimään. Lisäksi hankkeen pilottiluonne toi työhön omat haasteensa. Muunneltavuuden varmistamiseksi kuhunkin asuntoon suunniteltiin kaksi esteetöntä kylpyhuonetta, jotta asunnot olisi mahdollista jakaa tulevaisuudessa kahdeksi erilliseksi asunnoksi.
Seuraavaa Tallin ja A-Kruunun yhteishanketta, Länsisatamankadun asuinkerrostaloa Jätkäsaaressa, viimeistellään parhaillaan urakkalaskentaa varten. Länsisatamankadulla ryhmäasunnot on sovitettu rungoltaan syvempään taloon, mutta sijainti kulmassa tuo asuntoihin lisää valoa ja ulkotilaa.
Suurin muutos Turumankadun ratkaisuun on erillinen yksiö, joka on mahdollista yhdistää sivuasunnoksi ryhmäasuntoon. Lisäksi pohjaa on kehitetty siihen suuntaan, että kaikki huoneet eivät ole tismalleen samalaisia. Esimerkiksi kulmahuoneen vaatehuone on pyritty mitoittamaan siten, että sitä voisi tarvittaessa käyttää nukkumasoppena.
Seuraavaksi Tallissa oltaisiin kiinnostuneita kehittämään ryhmäasumista suuntaan, jossa yksityisiin huoneistoihin saisi enemmän toimintoja ja jaettu yhteinen tila pyhitettäisiin yhdessä oleskeluun. Esimerkkinä tästä Minna Lukander mainitsee Duplex arkkitehtitoimiston kohteen Mehr als Wohnen Zürichissä.
Tulevissa hankkeissa asuntokunnat voisivat olla myös monimuotoisempia, jos yhden ryhmäasunnon sisällä olisi erikokoisia huoneita tai huoneiden yhdistelmiä. Yksinasujien lisäksi yhteisöasuminen voisi olla toimiva ratkaisu myös esimerkiksi lapsiperheille, kun lastenhoitovastuun voisi jakaa useamman aikuisen kesken.
Tiina Päivilä-Kari näkee ryhmäasumisessa valtavasti potentiaalia ja kysyy, että vaikka nykyinen trendi on tehdä miniasuntoja sijoittajille, vastaako miniyksiöiden rakentaminen lopulta niihin tarpeisiin, joita asukkaalla asumiselleen on. Yhteisöasuminen ei ole vain pakon sanelemaa, vaan se voi olla tavallisten työssäkäyvien aikuisten valinta.
Ella Müller
Arkkitehtiyo,SAFA
Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli