Kerrostalossa asuvat antavat asumiselleen keskimäärin arvosanaksi 8,0, kun omakotitalossa asuvat antavat arvosanan 8,7. Omistusasukkailla ja suurituloisilla on paremmat mahdollisuudet valita mieleisensä asunto ja asuinympäristö, ja he antavat asumiselleen keskimäärin noin numeron paremman arvosanan kuin vuokra-asukkaat tai pienituloiset.

Suomalaisista 29 % asuisi mieluiten kerrostalossa lähitulevaisuudessa (2–5 vuoden sisällä), kun tällä hetkellä kerrostalossa asuu noin 37 %. Vaikka kerrostalossa haluaisi asua harvempi kuin nyt asuu, pitkässä aikasarjassa nähdään asumistoiveiden urbanisoituminen: omakotitalotoiveet ovat hiljalleen vähentyneet ja toiveet kerrostalo- ja keskusta-asumisesta yleistyneet.

Kerrostalotoiveiden ja -asumisen yleisyys vaihtelee voimakkaasti iän ja elämänvaiheen mukaan. Kerrostaloasumisen osuus on huipussaan 20–24-vuotiailla nuorilla aikuisilla, joista peräti kaksi kolmesta asuu kerrostalossa.  Nuorten aikuisten muuttoliike suuntautuu erityisesti suurten kaupunkien kerrostaloalueille lähelle opiskelupaikkoja. Opiskelijoilla pieni vuokra-asunto kerrostalossa on yleensä väliaikainen asumisvaihe, joka vastaa heidän toiveitaan ja asumistarpeitaan juuri siinä elämäntilanteessa.

Useimmilla vuokra-asunto kerrostalossa ei kuitenkaan vastaa pidempiaikaisia asumistoiveita. Pientaloasuminen ja omistusasuminen yleistyvätkin nopeasti 25 ikävuoden jälkeen. Tilantarve kasvaa eniten 25–35-vuotiailla, ja heidän muuttoliikkeensä suuntautuu pääosin pientalovaltaisille alueille. Lapsiperheillä ja työikäisillä pientalo on yleisin asumismuoto. Helsingin kaupunkiseudulla kerrostaloalueille jäädään kuitenkin pidemmäksi aikaa opintojen päätyttyä ja lapsiperheet asuvat useammin kerrostalossa kuin muilla kaupunkiseuduilla. Helsingin seudulla asumistoiveetkin ovat urbaanimpia ja houkuttelevien kerrostaloalueiden tarjonta kattavampaa kuin muualla Suomessa. Myös Tampereen seudulla kerrostalotoiveet ovat yleisiä.

Kerrostaloasuminen alkaa jälleen yleistyä ikääntymisen myötä. Ikääntyneistä, yli 65-vuotiaista, kerrostalossa haluaisi asua useampi kuin nyt asuu. Moni ikääntynyt pitää omakotitalon kunnossapitoa liian vaativana. Ikääntyneillä muuttoalttius on kuitenkin hyvin alhainen, eikä toivottu helppohoitoisempi asuminen lähellä palveluja aina toteudu.

Suomalaiset eivät keskimäärin toivo enää isompaa asuntoa. Asumisväljyys on jatkuvasti kasvanut ja siinä on saavutettu Ruotsin taso. Talotyyppien välillä on kuitenkin eroa: pientaloasunnoista toivotaan nykyistä pientalokantaa selvästi pienempiä, mutta kerrostaloasunnoista nykyistä jonkin verran isompia.

Kerrostaloissa asumisväljyys on alempi verrattuna pientaloihin. Yleisin kerrostaloasunnon koko on tällä hetkellä 40–60 m2, mikä on usein toivottu koko, mutta vielä toivotumpi on kokoluokkaa suurempi, 60–80 m2. Lisäksi 80–110 m2 perheasuntoja toivotaan kerrostaloihin nykyistä enemmän. Sen sijaan hyvin pieniä, alle 30 m2 kerrostaloasuntoja, toivoo vain 2 % kerrostaloasuntoa toivovista vastaajista, kun sellaisissa asuu nyt 7 % kerrostaloasukkaista.

Kerrostaloasunnon tärkeimpiä ominaisuuksia ovat toimiva pohjaratkaisu, vaivaton ylläpito, edulliset asumiskustannukset ja runsas luonnonvalo asunnossa. Asuinympäristöltä odotetaan eniten hyviä peruspalveluja ja julkisia joukkoliikenneyhteyksiä. Asuinalueen rauhallisuus sekä helppo pääsy luontoon ovat silti lähes yhtä tärkeitä tekijöitä kerrostaloasukkaille kuin pientaloasukkaillekin.  Omakotitaloon verrattuna kerrostaloasunnon valintatekijöissä korostuvat miellyttävä ääniympäristö, vaivaton ylläpito, esteettömyys, asunnon jälleenmyyntiarvo, alueen peruspalvelut ja joukkoliikenneyhteydet sekä mahdollisuus pärjätä ilman autoa.

Anna Strandell
Vanhempi tutkija
Suomen ympäristökeskus

Lisätietoa:

Suomalaisten asumispreferenssejä tutkittiin kahdella kyselyllä vuonna 2022.

Decarbon-home -hankkeessa toteutettiin koko Suomen kattava kysely keväällä 2022: Decarbonhome.fi/luonnonlaheisyys-edulliset-asumiskustannukset-ja-toimiva-pohjaratkaisu-korostuvat-suomalaisten-asumistoiveissa

Asukasbarometri tarjoaa aikasarjatietoa kaupunkilaisten asumispreferensseistä vuodesta 1998 lähtien, ja viides barometri toteutettiin loppuvuonna 2022: Asukasbarometri 2022 tiedote | Suomen ympäristökeskus