Blogikirjoitus

Mitä jokaisen taajama-asukkaan tulisi tietää hulevesistä?

Suomalaiset ovat varsin urbaania kansaa - kohta jo yhdeksän suomalaista kymmenestä asuu taajama-alueilla. Olemme ylpeitä hienoista vesistöistämme, mutta olemme yllättävän tietämättömiä aivan lähiympäristömme vesiasioista.

Kuitenkin se, miltä toivomme lähiympäristömme näyttävän tai miten monipuolisesti haluamme hyödyntää lähivesistöjämme, kytkeytyy suoraan rakennetun ympäristön vesien hallinnasta tehtyihin päätöksiin. Jopa oman kotipihamme ratkaisut joko edistävät tai heikentävät hyvää vesien hallintaa.

Mistä siis on kyse? Hulevedeksi kutsutaan sitä vettä, joka vesisateen ja lumensulannan aikana muodostaa näkyvää pintavaluntaa rakennetuilta pinnoilta kuten katoilta, kaduilta ja päällystetyiltä piha-alueilta. Hulevesi on merkki luonnollisen vedenkierron muuttumisesta, sillä rakentamattomilla alueilla sadevedet ensisijaisesti imeytyvät maaperään tai haihtuvat takaisin ilmakehään.

Hulevesiä muodostuu huomattavia määriä, tiiviillä asuinalueella yksittäisen sateen aikana jopa monikymmenkertainen luonnontilaan verrattuna. Vuosikymmenien ajan hulevesien hallinta on perustunut ”päällystä ja putkita”-ajatteluun eli hulevedet johdetaan nopeasti esimerkiksi maanalaisessa putkiviemärissä lähimpään vesistöön, kuten kaupunkipuroon tai järveen. Tämä ratkaisu lisää veden virtausnopeuksia, sillä vesi ei enää saavuta vastaanottavaa vesistöä hitaasti maaperän kautta suotautumalla.

Vesiongelmien perimmäinen syy ja ratkaisumahdollisuudet?

Kun ihminen muuttaa luonnon prosesseja, seurauksena saattaa olla haasteita, joiden monimutkaisuutta ja suuruusluokkaa ei alun perin osattu aavistaa. Merkittävimmät hulevesihaasteet liittyvät esimerkiksi kaupunkialueiden tulvintaan tai kaupunkipurojen eroosioon, jotka aiheutuvat alati kasvavista hulevesi-määristä ja voimakkaista virtaamavaihteluista. Maaperään imeytyvän veden vähentyminen voi ilmetä pohjavedenpinnan laskuna ja maanpinnan painumisena.

Huleviesien vaikutuksia

Yksi merkittävä huolenaihe on hulevesien mukana kulkeutuvat haitta-aineet. Rakennetut alueet ovat ihmistoiminnan ja liikenteen keskittymiä. Luonnossa, missä muutenkin on vähemmän saastelähteitä, puhdistusmekanismina toimii sadeveden suodattuminen maaperän kautta. Taajamissa hulevedet kulkeutuvat puhdistamatta suoraan lähiympäristöön. Kun taajama-alueella havaitaan lähivesistöjen tilan heikentymistä, on hyvä suunnata huomiota alueen hulevesien hallinnan tilaan.

Viemärit eivät siis selvästikään ratkaise taajamien hulevesiongelmia. Ongelmien ratkaisu edellyttää, että kaupunkiympäristöön tuodaan takaisin luonnon mekanismeja, joiden puuttuminen on haasteiden perimmäinen syy. Eli lisätään imeytymistä, haihduntaa, ja hidastetaan veden virtausta.

Menetelmiä on monia kuten imeytyspainanteita, hulevesien viivytysaltaita, viherkattoja, ja sadepuutarhoja. Ja näillä menetelmillä on paljon merkitystä myös sen kannalta, miltä kaupunkiympäristö näyttää!

Hulevesiratkaisuja

Mietitäänpä esimerkiksi katu- tai pysäköintialueiden pieniä korotettuja kiveys- ja nurmialueita. Tällainen alue voidaan korvata monimuotoisella kasvillisuusalueella, joka kätkee sisälleen hulevesien suodatusrakenteen, joka viivyttää ja puhdistaa hulevesiä ennen niiden johtamista viemäriin. Hulevesien avulla voidaan luoda mielenkiintoista ja monitoiminnallista kaupunkiympäristöä.

Mitä sinä voit tehdä?

Kuten alussa mainitsin, moni meistä voi jo omalla kotipihallaan vaikuttaa hyvään vesien hallintaan. Listasin lopuksi ainakin muutamia asioita, joita esimerkiksi sinä voit tehdä lähivesien hyväksi:

- Harkitse tarkkaan, tarvitseeko pihasi asfalttipäällystettä, vai voisitko hyödyntää mahdollisimman paljon vettäläpäiseviä pintamateriaaleja.

- Imeytä kattovedet piha-alueella mahdollisuuksien mukaan edes osittain sen sijaan, että ne johdetaan kokonaisuudessaan suoraan viemäriin.

- Hyödynnä sadevettä pihallasi. Jokainen kesällä keräämäsi sadevesilitra, jonka käytät pihan kastelussa, on poissa viemäristä ja osaltaan ylläpitää luonnollista vedenkiertoa. Samalla kukkaro kiittää, kun hanavettä ei  kulu kasteluun.

- Jos omistat koiran, kerääthän kävelylenkillä jätökset talteen ja hävität ne asianmukaisesti. Kulkuväylien läheiset nurmialueet ovat usein niin tiivistyneitä, että imeytymisen sijaan vesi karkaa niiltä helposti viemäriin, etenkin lumensulannan aikaan.

- Pidä hyvää huolta ajoneuvostasi. Vuotavat öljyt ja muut päästöt kulkeutuvat varmasti viemärin kautta vesistöön.

- Pesetä auto pesulassa. Jos peset autosi omalla pihallasi, huolehdi, että pesuvedet päätyvät viemärin sijaan maapinnalle imeytymään. Käytä vain ympäristöystävällisiä pesuaineita.

- Hävitä puutarha- ja pihajätteet asianmukaisesti. Esimerkiksi lähiojan varrelle kärrätyt puutarhajätteet edistävät purouomien roskaantumista ja vieraslajien leviämistä.

- Jos pihallasi on käynnissä rakennustyöt, älä päästä likaisia työmaavesiä kulkeutumaan suoraan viemäriin tai lähivesistöön.

- Käytä omalla pihalla lannoitteita ja torjunta-aineita vain tarvittaessa ja käyttöohjeita noudattaen.

 

Nora Sillanpää

TkT, Adjunct Professor, Aalto-yliopisto, insinööritieteiden korkeakoulun rakennetun ympäristön laitos

Palvelupäällikkö/vesipalvelut, Sitowise