Väestöliiton viimeisimmän, vuoden 2022 elokuussa tehdyn perhebarometrikyselyn perusteella Kontulan arvio näyttäisi olevan oikea. Kyselyssä selvitimme syitä, miksi suomalaiset eivät aio ainakaan lähitulevaisuudessa yrittää (uusien) lasten saantia, vaikka he lapsia joskus haluaisivatkin. Tulokset eroavat jonkin verran vastaajan iän ja lapsiluvun mukaan.

Liian pieni asunto on monella syy lykätä lastensaantia, vaikka lapsia joskus haluaisikin

20–45-vuotiailla lapsettomilla mutta lasta toivovilla suomalaisilla liian pieni asunto oli listattujen 29 syyn joukossa viidentenä. Naisista joka viides ja miehistä peräti kaksi viidestä kertoo, että asunnon koko vaikuttaa vähintään jonkin verran siihen, ettei lasten saanti ole ainakaan tällä hetkellä suunnitelmissa.

Samassa ikäryhmässä olevilla yhden lapsen vanhemmilla, jotka toivoivat vähintään kahta lasta, asunnon koko oli toiseksi tärkein syy sille, ettei sisarusta ollut ainakaan kyselyhetkellä tulossa. Niitä vanhempia, joilla oli jo useampia lapsia, oli kyselyssä sen verran vähän, ettei heitä voinut erotella lapsilukutoiveen mukaan. Heistä varsin moni ilmoitti jo saavuttaneensa haluamansa perhekoon, mutta myös heistä noin joka viides kertoi, että neliöiden puute vaikuttaa ainakin jonkin verran siihen, ettei enempää sisaruksia ole tulossa.

Syntyvyyden lasku on toki globaali ilmiö, mutta Suomessa se on ollut esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna poikkeuksellisen jyrkkää 2010-luvulta alkaen. Väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin ja asuntojen hintakehitys niissä voi olla osa selitystä.

Lapsiperheiden asumisen tukeminen koetaan jopa aiempaa tärkeämmäksi

Mitä mieltä suomalaiset sitten ovat siitä, pitäisikö lapsiperheiden asumista tukea? Tätä kysymystä olemme toistaneet perhepoliittisissa barometreissämme jo yli vuosikymmenen, ja tulos on selvä: riippumatta siitä, elääkö itse lapsiperheessä vai onko jossain muussa elämänvaiheessa, asuuko maalla vai kaupungissa tai mikä oma rahatilanne on, enemmistö suomalaisista pitää lapsiperheiden asumisen tukemista vähintään melko tärkeänä perhepoliittisena toimenpiteenä.

Tukea pidettiin vuoden 2022 syksyllä jopa tärkeämpänä kuin aiempina vuosina. Nyt, reilu vuosi kyselyn toteuttamisen jälkeen, olemme taloudellisesti ja poliittisesti hyvin erilaisessa tilanteessa kuin tuolloin. Pienituloisten lapsiperheiden, ja etenkin niissä elävien lasten, toimeentulo herätti huolta jo vuosi sitten läpi barometrikyselyn, niin valmiissa vaihtoehdoissa kuin avoimiin kysymyksiin annetuissa vastauksissa. On vaikea kuvitella, että huoli olisi ainakaan hälvennyt yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten myötä.

Lapsiperheiden asumisen tukemisella näyttäisi siis olevan vähintään kaksi tärkeää perustetta: Asumisen tukemisella voi mahdollisesti vaikuttaa siihen, kuinka paljon Suomessa on tulevaisuudessa lapsiperheitä ja kuinka paljon niissä on lapsia. Varmasti sillä voi vaikuttaa siihen, miten hyvin jo syntyneet lapset perheissään voivat. Lapsiperheiden asumisen tukemiselle on myös suomalaisten enemmistön tuki.

Tiia Sorsa
Tutkija
Väestöntutkimuslaitos
Väestöliitto ry

Vuosien 2022 ja 2023 perhebarometrit:
https://www.vaestoliitto.fi/verkkojulkaisut/kaikki-tykkaa-perheista/
https://www.vaestoliitto.fi/verkkojulkaisut/kuka-haluaa-lapsia-2020-luvulla/