”Lyhyt mutta epäselvä” hallitusohjelma voisi pakottaa poliittiset päättäjät etsimään ratkaisuja ajassa eikä tarrautumalla yksityiskohtaisen ohjelman nopeasti ajankohtaisuutensa menettäviin sanoihin. Tämä vaalikausi on ollut opettavainen esimerkki, miten äkillisesti ja arvaamattomasti maailma voi muuttua.

Lyhyeenkin hallitusohjelmaan toki mahtuisivat iskusanat velkaantumisen pysäyttämisestä tai hyvinvointivaltion pelastamisesta. Muitakin hyviä taikasanoja löytyy helposti. Oleellista on, että linjaukset kirjoitetaan niin, että niihin pyrkiminen mahdollistuu kulloiseenkin hetkeen parhaiten sopivin keinoin.

Tiivis hallitusohjelma voi toimia vain, jos tulevat hallituspuolueet luottavat toisiinsa ja jakavat yhteisen tilannekuvan. Pahitteeksi ei ole myöskään rohkeus kurkottaa vaalikauden jälkeiseenkin aikaan. Kartta ja kompassi ovat hyvä apu sumuisen tulevaisuuden rasteja etsiessä, mutta taito käyttää niitä on vielä tärkeämpi.

Hallitusohjelmaan vaikuttaminen kuuluu demokratiaan

Reaalimaailma ei taida mahdollistaa näin pelkistettyä toimintatapaa. Kirjauksen saaminen hallitusohjelmaan nostaa yksittäisen asian statusta. Enemmistöhallitus tarkoittaa Suomessa monipuoluehallitusta. Siksi sanoilla on merkitystä myös hallitusta muodostavien puolueiden välisen tasapainon löytämisessä.

Lukuisat tahot ministeriöistä, kunnista ja muista julkistahoista etujärjestöihin asti tunnistavat hallitusohjelman rakentamiseen liittyvän polkuriippuvuuden ja tuovat sen täkyiksi tärkeiksi kokemiaan asioita. Vaikka ne eivät päätyisi hallitusohjelmaan, niin ehkä ainakin jotkut muistetaan sitten, kun sitä pannaan toimeen eri ministeriöissä.

Valtion erityistehtäväyhtiönä A-Kruunu haluaa olla edelläkävijä sosiaalisen asuntotuotannon kehittäjänä.  Olemme yksi monista tahoista, jotka toteuttavat käytännössä hallituksen asuntopoliittisia linjauksia.  Hallitusneuvottelijoille meillä on tästä näkökulmasta neljä toivomusta:

1. Asuntopolitiikan on oltava johdonmukaista ja pitkäjänteistä

Eduskunnan viime syksynä hyväksymässä asuntopoliittisessa kehittämisohjelmassa vuosiksi 2021‒2028 korostetaan asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä. Ohjelmaan sisältyy monia hyviä tavoitteita, mutta osa niistä on jäänyt valitettavasti selvitetään-asentoon. On tärkeää, että ohjelmaa toteutetaan tulevallakin vaalikaudella ja selvityslupaukset jalostuvat konkreettisiksi uudistuksiksi.

Ohjelman keskeinen periaate on, että asumista tuetaan sekä kysyntä- että tarjontatuilla. Alan toimijoiden yhteinen kokemus on, että kumpiakin tarvitaan. Nollakorkojen aikana valtion korkotuen merkitys on ollut marginaalinen, mutta korkotason noustua on tärkeää, että tukijärjestelmää päivittämällä vuokrataso pystytään pitämään kohtuullisena. Käynnistysavustusten jatkuminen on osa tätä kokonaisuutta. Vakauden varmistamiseksi tarvitaan myös lisää kilpailua vuokra-asuntotuotannon rahoitusmarkkinaan.

Asumistukimenot ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Osasyynä on kohtuuhintaisen vuokra-asuntokannan niukkuus kasvuseuduilla. Asumistukijärjestelmän kehittämistarpeita arvioidaan parhaillaan sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä. Asiaa pohditaan myös valtiontalouden säästötavoitteiden kehikossa. Mihin aikanaan päädytäänkään, on tärkeää, että mahdollinen asumistukiehtojen kiristäminen kompensoidaan pienituloisille kotitalouksille muilla asumiskustannuksia alentavilla toimenpiteillä.

ARA-vuokra-asuntotuotanto on myös suhdannepolitiikkaa. Nyt kun omistusasuntotuotanto sakkaa, rakennusalan suhdannekuoppaa voitaisiin täyttää lisäämällä vuokra-asuntotuotantoa. Sillä puolestaan olisi positiivinen vaikutus sosiaaliseen kestävyyteen ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Vastasyklisyys edellyttää toimia vuokrataloyhtiöiden ohella niin valtiolta kuin kunniltakin. Ympäristöministeriö on jatkossakin luontevin taho koordinoimaan valtion toimenpiteitä.

2. Lainsäädännön ja oikeuskäytännön kitkat korjattava

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ei toteutunut tällä vaalikaudella, kun kaavoitusta koskevista uudistuksista luovuttiin. Uudistuksen jatkaminen viipymättä on tärkeää samalla muistaen, että ajantasaisen lainsäädännön ohella tarvitaan viranomaisilta ratkaisuhakuista toimintakulttuuria ja resurssien riittävyydestä huolehtimista.

A-Kruunu toimii hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa ja pyrkii toimimaan niin, että yhtiön tuotanto on laadukasta ja sijoittuu kaupunkirakenteessa palvelujen ja liikkumismahdollisuuksien solmukohtiin. Moniin niistä liittyy syystä tai toisesta kaavakiistoja, joiden ratkaiseminen vie käytännön toteuttajan kannalta kohtuuttoman pitkän ajan ja tuo ylimääräisiä kustannuksia. On tärkeää, että kaavaprosessi on sujuva ja ajallisesti ennakoitavissa myös muutoksenhaun osalta.

Tilanne on ongelmallinen myös muiden rakentamisen riita-asioiden selvittämisessä. Riidan synnyttänyt tapahtuma on saattanut tapahtua jo useita vuosia sitten, mutta tutkintaa ei ole edes aloitettu. On selvää, että tällaisessa tilanteessa edellytykset riidan oikeudenmukaiselle ratkaisemiselle vaikeutuvat. Oikeusturvan rapautuminen pitkien oikeusprosessien vuoksi on iso yhteiskunnallinen ongelma kiinteistö- ja rakennusalan ulkopuolellakin.

3. Asumisen laatua on vaalittava yhteistyössä

Asumisen laatu on viime aikoina ollut hyvästä syystä vilkkaan keskustelun kohteena. Varsinkin omistus- ja sijoitusasuntomarkkinoilla on ylilyöntejä asuntojen koon, tilatehokkuuden ja yleisemminkin asuttavuuden osalta. Korvaako olohuoneen seinällä oleva kaappirivi keittiön tai voiko makuuhuoneeksi kutsua makuutilaa, jonka parisänkyyn pitää löytää tie toisen huoneen kautta? Kuinka pientä seinien rajoittamaa tilaa voi kutsua huoneeksi?

ARA-kohteiden laatu asuttavuusnäkökulmasta on keskimäärin parempaa kuin uusimmassa omistusasuntotuotannossa on nähty, vaikka tiukoista tilasuunnittelunormeista on luovuttu jo vuosia sitten. Rakentamisen laadun parantaminen on alan yhteinen haaste. Asukkaiden suojaksi tarvitaan muitakin reunaehtoja kuin esimerkiksi esteettömyys- ja energiavaatimukset. Nyt kun rakentamislakiin perustuvia uusia asetuksia valmistellaan, voitaisiinko niissä ottaa kantaa esimerkiksi siihen, pitäisikö ainakin perheasunnoissa ikkunoita olla vähintään kahteen ilmansuuntaan?

A-Kruunu pyrkii tuotannossaan kestäviin ratkaisuihin. Se on tasapainoilua ARA-tuotannon tiukan kustannuskehikon ja hintaan vaikuttavien laatutavoitteiden välillä. Konkreettisesti kysymys nousee esille mm. kohteen materiaali- ja energiaratkaisuissa. Investointivaiheessa voisi olla järkevää satsata vähähiilisyyteen ja elinkaarikustannusten pienentämiseen enemmän kuin hankinta-arvo nyt mahdollistaa. Asumisen kohtuuhintaisuus on ARA-tuotannon ytimessä, mutta rahoitusehtoja ja -välineitä rukkaamalla kestävän laadun tuottamiselle voisi tulla enemmän mahdollisuuksia.

4. Vihreälle siirtymälle on turvattava edellytykset vaikutusketjun kaikissa osissa

Vihreä siirtymä on noussut yhteiskuntapolitiikan valtavirraksi maailmanlaajuisesti. Odotukset sen suhteen ovat kaikkialla suuret ja rahaakin investointeihin näyttää löytyvän. Oli hallituspohja mikä tahansa, sen toimintaa kehystävät merkittävästi yritysten ja kansalaisten laaja tuki vähähiilisyyteen, puhtaaseen energiaan, kiertotalouteen, luontokadon torjuntaan ja luonnonvaroja säästävään kulutukseen.

Rakennettu ympäristö on merkittävä vihreän siirtymän mahdollistaja. Rakentaminen ja rakennukset ovat vastuussa yli kolmasosasta kasvihuonekaasupäästöjä. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siinä rakennussektorin päästöjen vähentämisellä on iso merkitys.

On tärkeää, että hallitus ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tasot, kun vihreän siirtymän tavoitteita viedään käytäntöön. Esimerkiksi tavoite siirtää rakentamisen painopiste kierrätettyihin, uusiutuviin ja muihin vähähiilisiin materiaaleihin vaatii taloudellisia panoksia, tuotantoketjuihin merkittäviä muutoksia ja elinkaaritarkastelujen kehittämistä.

ARA voisi olla tässä suunnan näyttäjänä ottamalla esimerkiksi käyttöön sertifikaatin, jonka kriteerit täyttämällä toimijat voisivat saada tukea vihreän siirtymän toimenpiteisiin niin uudisrakentamisessa kuin korjausrakentamisessakin. Jälkimmäinen on ajankohtaista siksikin, että Suomen asuntokannasta merkittävä on valmistunut puoli vuosisataa sitten ja korjata vai purkaa- pohdinta on monessa yhtiössä ajankohtaista.

Vaalien lähestyessä tulevaisuuskartta tarkentuu, mutta rastien paikat puuttuvat ja maastomerkinnöissä on aukkoja. Vaalitulos kalibroi kompassin ja hallitusohjelma määrittää rastien sijainnin. Suunta löytyy, kun osaa käyttää kompassia ja tulkita karttaa.

Matti Vatilo

A-Kruunu Oy:n hallituksen puheenjohtaja